Satavuotiaassa Joensuun vaneritehtaassa valmistetaan tulevaisuuden tuotteita

14.6.2018

Joensuun vaneritehdas juhlistaa 100-vuotista historiaansa tänä kesänä. Vaikka loppukäyttökohteet ovat sadan vuoden aikana muuttuneet, on laadukas ja kestävä suomalainen koivuvaneri sadan vuoden jälkeenkin haluttu tuote maailmalla. Globaalit megatrendit, kuten kaupungistuminen, digitalisaatio, tavaravirtojen, energiatarpeen sekä ympäristötietoisuuden kasvu siivittävät uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetun koivuvanerin menestystä pitkälle tulevaisuuteen.

Koivuvanerin tuotanto alkoi Joensuun vaneritehtaalla 100 vuotta sitten, kun alun perin lankarullatehtaaksi rakennettu tehdas myytiin vuonna 1916 Backman & Co- yhtiölle, joka vuotta myöhemmin nimesi tehtaan Itä-Suomen Faneeritehdas Oy:ksi.

Omistajavaihdoksen myötä lankarullatehdas muutettiin nopeasti vanerituotantoon sopivaksi, mutta tuotannon aloittamista hidasti tammikuussa 1918 puhjennut sisällissota, jonka myötä tuotanto aloitettiin vasta sisällissodan päättymisen jälkeen toukokuussa 1918.

Joensuun vaneritehtaan johtaja Kimmo Wilska kertoo, että alkuaikoina Joensuun vaneritehtaalla valmistetusta koivuvanerista tehtiin pääosin teelaatikoita, mutta myös jonkin verran huonekaluja sekä tuotteita rakennusteollisuutta varten.

Sadan vuoden aikana tuotantoprosessit sekä loppukäyttökohteet ovat muuttuneet, ja tänä päivänä UPM:n omistuksessa olevassa tehtaassa valmistetaan WISA-koivuvaneria pääosin kahteen loppukäyttöön: Raskaiden ajoneuvojen peräkärryjen lattioiksi sekä nesteytetyn maakaasun (LNG) kuljetuksissa käytettävien säiliöalusten eristekomponenteiksi.

Tehtaan tuotanto jakautuu lähes puoliksi näiden kahden loppukäyttökohteen välillä, ja tehtaan tuotantokapasiteetti on 55 000 kuutiometriä vuodessa, josta vaneria saadaan noin 10 LNG-alukseen sekä noin 15-20 000 raskaan ajoneuvon peräkärryyn.

Wilska kertoo, että molempien loppukäyttökohteiden vanerit valmistetaan lähialueen koivutukeista, jotka toimitetaan tehtaalle noin 150 kilometrin säteeltä tehtaasta.

Materiaalina koivu on lähes ainutlaatuinen, unohtamatta sitä, että raaka-ainetta kasvaa jatkuvasti metsissämme.

Tiukasti sertifioitu LNG-vaneri

LNG-vanerin valmistus on tiukasti sertifioitua, ja se vaatii parhaan mahdollisen raaka-aineen. Tiukasta laatusertifioinnista kertoo se, että sen valmistajia on maailmassa vain kourallinen, ja maailman merillä liikkuvista yli 500 tankkerista yli 300 on UPM:n eristekomponentit. ”Materiaalin laatuvaatimukset ovat niin kovat, että vain muutama pystyy ne UPM:n lisäksi täyttämään” UPM Plywoodin aluemyyntijohtaja Mikko Iso-Kuusela toteaa.

Iso-Kuuselan mukaan UPM:n ylivoimainen markkinaosuus LNG-vanerimarkkinoilla perustuu laadukkaan materiaalin lisäksi kahteen kulmakiveen, joita ovat luottamus sekä pitkään kestänyt, 60-luvun lopulla alkanut yhteistyö asiakkaiden kanssa. ”Olemme aina pystyneet vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin ja he luottavat meihin”, Iso-Kuusela kuvailee.

Wilska kertoo, että Joensuun vaneritehdas on valmistanut LNG-vaneria 90-luvulta alkaen. Vuosittain Joensuussa valmistetaan noin kymmenen aluksen tarvitsema määrä LNG-vaneria, joista yhden aluksen vanerimäärän valmistaminen kestää noin kuukauden ajan. ”Keskimäärin yhteen laivaan menee LNG-vaneria noin 2500 kuutiometriä. Tämä on valtava määrä ja tätä havainnollistaakin parhaiten se, että niiden kuljettaminen asiakkaalle vaatii yhteensä noin 84 merikonttia”, Wilska kertoo. Joensuun lisäksi LNG-vaneria valmistetaan Otepään ja Chudovon tehtailla.

LNG-vanerin tärkeä tehtävä

LNG-vanerilla on tärkeä tehtävä säiliöalusten rungoissa. Jotta maakaasua voidaan kuljettaa LNG-aluksilla, maakaasu nesteytetään jäähdyttämällä 163 celsiusasteessa, jolloin se tiivistyy 600-kertaisesti

Iso-Kuusela kertoo, että nesteytettyä maakaasua kuljetetaan aluksilla olosuhteissa, joissa meriveden lämpötila vaihtelee suuresti. Lisää haastetta lämpötilavaihteluihin tuo -163 celsiusasteeseen jäähdytetty maakaasu. ”Jotta laivan kyljet eivät jäätyisi merimatkan aikana, täytyy sen runko olla hyvin eristetty, ja tässä suomalaisella koivuvanerilla on tärkeä tehtävä”,

Vanerin käyttö alusten eristemateriaalina perustuu koivumateriaalin hyvään lujuusarvoon sekä mittapysyvyyteen suurissa lämpötilavaihteluissa. Myös materiaalin paino verrattuna teräkseen on merkittävä etu.

Kestävyydestä kertoo myös se, että vaikka LNG-vaneria ei voida suoranaisesti kutsua ikuiseksi, on se erittäin pitkäikäinen. ”Viime talvena sain sellaisen tiedon, että ensimmäinen alus, jonne UPM on 70-luvun taitteessa toimittanut LNG-eristyksen, on vielä liikenteessä”, Wilska kertoo.

Suurten polttoainetuottajien mukaan odotetaan globaalin energiankulutuksen kasvavan seuraavien parin kymmenen vuoden aikana noin 30% ja maakaasun arvioidaan täyttävän huomattavan osan tästä kasvusta. Näin ollen voidaan olettaa LNG-vanerille olevan kysyntää myös tulevaisuudessa.

Ekologinen tuote kuljetusvälineteollisuuteen

Toinen Joensuun vaneritehtaan päätuotteista on rekkojen ja perävaunujen lattia- sekä seinärakenteissa käytettävät WISA- vanerit. Wilskan mukaan kuljetusteollisuuden tarpeisiin vastaavia erikoispinnoitettuja WISA-vanereita on valmistettu Joensuussa yli neljänkymmenen vuoden ajan. Joensuun lisäksi perävaunujen lattiavanereita valmistetaan, Savonlinnassa, Jyväskylässä, Otepäässä sekä Chudovossa.

UPM Plywoodin käyttökohdepäällikkö Juha Patovirta kertoo, että kaikista UPM:n valmistamasta ajoneuvojen lattiavanereista noin 90 prosenttia viedään Eurooppaan.

UPM:n markkinaosuus rekkojen ja perävaunujen valmistuksessa on Euroopassa noin 40 prosenttia, ja vuositasolla UPM toimittaa lattiavanerit 40 000 – 50 000 perävaunuun. Yhden perävaunun lattiarakenteeseen käytetään noin kuution verran valmista vaneria, kylmäkuljetusajoneuvojen lattioiden rakentamisessa hieman enemmän.

Patovirta kertoo, että vaneri on luja ja kestävä materiaali, joka kestää lähes poikkeuksetta perävaunujen lattiamateriaalina koko perävaunun käyttöiän ajan. ”Perävaunujen keskimääräinen käyttöikä on kahdeksasta kymmeneen vuotta, ja vuodessa yksi perävaunu kulkee maanteillä 100 000 – 120 000 kilometriä”, Patovirta tarkentaa.

Ekologisuus ja kaupungistuminen modernin tuotteen taustalla

Vanerin käyttö perävaunujen lattiarakenteina perustuu erinomaiseen paino-lujuus-suhteeseen. Sen lisäksi, että materiaali on kestävä, on se myös monin tavoin ekologinen. ”Ekologisuus näkyy uusiutuvan materiaalin lisäksi esimerkiksi polttoaineiden kulutuksessa, johon vaikuttaa vanerin keveys muihin materiaaleihin verrattuna”, Patovirta kertoo.

Vaikka perävaunujen lattiavaneri on kymmeniä vuosia käytössä ollut materiaali, voi sitä kutsua tulevaisuuden tuotteeksi. ”Valoisiin tulevaisuuden näkymiin vaikuttavat niin kaupungistumisen ja elintason kasvun myötä jatkuvasti kasvavat kuljetukset kuin jatkuvasti korostuvat vihreät arvotkin. Pitkällä aikajänteellä katsottaessa kyseessä on ehdottomasti kasvava tuotannonala”, Patovirta toteaa.

Klikkaa suuremmaksi
Klikkaa suuremmaksi
Satu Peltola

Related Stories