”Hieno ja iso tehdas kiehtoi minua, halusin oppia mahdollisimman laajalta osa-alueelta mahdollisimman paljon. Tiesin myös UPM:n pitkistä perinteistä Suomessa sekä yhtiön osaamisesta biotuotepuolella”, kertoo 24-vuotias Petrus.
Petrus on nyt toiminut kaksi kesää Pietarsaaren sellutehtaan kuitulinjojen käynninvarmistajana kolmivuorotyössä. Hänen toimenkuvansa on todella laaja, työnkuvaan kuuluvat kaikki prosessin osat puuhakkeen ja valmiin sellun välillä. Hän valvoo muun muassa, että tuotanto sujuu ja tarvittaessa ottaa myös näytteitä.
”Käytännössä olen operaattorin silmät ja korvat. Ehdottomasti parasta on toiminta-alueeni laajuus. Joka päivä voin oppia jotain uutta ja kehittää osaamistani.”
Petruksen työpäivä koostuu rutiinihommista ja muista vaihtelevista tehtävistä. Jos prosessissa tulee ongelmia, työtehtävistä saattaa kehkeytyä normaalia haastavampia. Vastuuta annetaan, kun luottamus on kohdillaan.
”Kerran sain luettavakseni ohjekirjan eräästä pumpusta, jonka jälkeen kävin korjaamassa sen säädöt. Tapaus oli minulle aivan uusi, mutta opin siitä todella paljon ja arvostin saamaani vastuuta”, Petrus muistelee.
Käytännön työt ovat tärkeä täydennys yliopiston teoriaopintoihin
Koska yliopisto-opiskelu on niin teoriapainotteista, tulisi Petruksen mielestä jokaisen yliopistossa opiskelevan viettää useampi kesä käytännön hommissa.
"Koko prosessin pystyy hallitsemaan teoriassa huomattavan paljon paremmin, jos kokemusta löytyy käytännön puolelta. Näin ollen tietää, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota mahdollisissa ongelmatilanteissa.”
Lähes koko selluprosessi oli tuntematon myös Petrukselle, kun hän aloitti työt Pietarsaaren sellutehtaalla. Nyt tilanne on toisin. Myös työskentely syksyn 2015 seisokissa auttoi häntä kehittämään prosessitietämystään.
”Yliopistossa opiskelemme erilaisia prosesseja vasta neljäntenä ja viidentenä lukuvuonna, joten nyt minun on helppo palata takaisin koulunpenkille, kun tiedän entuudestaan, mitä selluprosessi pitää sisällään”, Petrus arvelee.
Pietarsaaressa Petrus on myös oppinut ymmärtämään toista kotimaista kieltä – ruotsia.
”Aluksi ajattelin, että kaksikielinen ympäristö olisi ollut vaikeampi kuin mitä se sitten olikaan. Nyt olen oppinut arvostamaan sitä, että kuulen ruotsia niin töissä kuin kaupungillakin. Ruotsin ymmärtämiseni on kehittynyt, vaikka en sitä vielä puhukaan kovin mielelläni”, Petrus nauraa.
Petrus on viihtynyt Pietarsaaressa hyvin. Työkavereista on tullut hänen pietarsaarelainen perheensä. He ovat auttaneet ja neuvoneet erilaisissa käytännön asioissa. Petrus kehuukin, kuinka aktiivista porukkaa Pietarsaaren sellutehtaalla on töissä.
”Pietarsaari on todella kaunis paikka! Täällä on hyvät vapaa-ajanviettopaikat, esimerkiksi maastopyöräilylle ja juoksulle. Olen viihtynyt erittäin hyvin, ja se on paljolti työkavereideni ansiota. Meillä on huippumeininki!”
Jutun kirjoittajana ja kuvaajana toimi UPM:n kesätyöntekijä.
