Yhteinen savotta: metsän monimuotoisuutta suojellaan yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa

28.7.2016
Yhteinen savotta: metsän monimuotoisuutta suojellaan yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa

UPM uudistaa metsänhoidon käytäntöjä ja edistää luonnon monimuotoisuutta yhdessä tutkijoiden, viranomaisten ja järjestöjen kanssa.

UPM on strategisesti integroinut biodiversiteetin turvaamisen osaksi kestävää metsätaloutta jo 20 vuoden ajan. Yhtiö on 1990-luvulta asti toteuttanut metsien monimuotoisuusohjelmaa, jota on hyödynnetty Suomen lisäksi myös kansainvälisesti. Nykyaikainen metsätalous ei ole tinkinyt puuntuotannon tehokkuudesta, mutta puun lisäksi biodiversiteetti, vesien suojelu, ilmastokysymys ja metsien monikäyttö ovat nousseet keskeiseen asemaan.

”Lähtökohtana on ottaa luonnon monimuotoisuus huomioon osana kestävää metsätaloutta. Vaikka olemme metsien käytössä ensisijaisesti taloudellinen toimija, haluamme pystyä keskustelemaan muillakin kuin taloudellisilla argumenteilla”, kertoo UPM:n metsäasioista kansainvälisesti vastaava johtaja Timo Lehesvirta.

Metsien monimuotoisuusohjelmaa on ollut kehittämässä laaja joukko asiantuntijoita ekologeista ja biologeista metsänhoitajiin. Lehesvirran mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole pelkkä suojeluohjelma. ”Tarkoitus on ennen kaikkea kehittää toimintaamme yhdessä yhteiskunnan ja muiden toimijoiden kanssa. Isoa muutosta ei kukaan pysty toteuttamaan yksin.”

biofore-yhteinen-savotta-890x501px-2

Tutkimusta ja tietoa

Osana monimuotoisuusohjelmaa UPM toteuttaa säännöllisesti projekteja, jotka keskittyvät yksittäisiin lajeihin tai elinympäristötyyppeihin. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Petteri Vihervaara on ollut mukana tekemässä ohjelmaan liittyviä tutkimuksia.

”Viimeksi olemme laskeneet sellutonnin vaikutusta erilaisiin ekosysteemipalveluihin eli ihmisen luonnosta saamiin hyötyihin. Mukana on ollut monipuolinen kokoonpano asiantuntijoita”, Vihervaara kertoo.

Aiempina vuosina Vihervaara on toteuttanut muun muassa lepakoiden radioseurantaa UPM:n metsätiloilla Janakkalassa. Isoviiksisiippojen selkään liimattujen lähettimien avulla saatiin tietoa lepakoiden ruokailu- ja piilopaikoista sekä kulkureiteistä. Tutkimuksen perusteella luotiin suositukset siitä, miten lepakoiden esiintymisympäristöjä voidaan huomioida talousmetsien hoidossa.

Ekosysteemipalveluita luonnosta

Luonnon monimuotoisuuteen liittyvässä keskustelussa puhutaan usein ekosysteemipalveluista. Termillä tarkoitetaan luonnosta saatavia aineellisia tai aineettomia hyötyjä, jotka on pyritty arvottamaan  taloudellisilla tai muilla mittareilla. Ekosysteemipalveluita voivat olla muun muassa luonnon säätelypalvelut, kuten veden ja ilman puhdistuminen, tuotantopalvelut, kuten puuntuotanto ja marjasadot tai  kulttuuripalvelut kuten metsien virkistyskäyttö.

”Ekosysteemipalveluiden käsitteen avulla luonnon tarjoamista hyödyistä voidaan puhua käsitteillä, jotka tunnustetaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tässä keskustelussa taloudellinen arvo on vain yksi arvo muiden joukossa”, sanoo Vihervaara.

biofore-yhteinen-savotta-890x501px-3

Suuralueita suojeluun

Osana metsien monimuotoisuusohjelmaa UPM toteuttaa myös perinteistä metsien suojelua. Tähän asti merkittävin yksittäinen toimenpide on ollut Repoveden kansallispuiston perustamisen mahdollistanut 560 hehtaarin maalahjoitus vuonna 2001. Kouvolan Valkealaan perustetun kansallispuiston yhteyteen rauhoitettiin lisäksi UPM:n mailta 1 400 hehtaarin suuruinen Aarnikotkan metsä, joka on Suomen suurin yksityinen suojelualue.

UPM tukee WWF:n Perintömetsäohjelmaa, joka täydentää valtion tukemaa METSO-ohjelmaa. UPM on perustanut omille mailleen 14 Perintömetsä-aluetta. WWF:n kanssa yhteistyössä on myös laadittu valkoselkätikan turvaamista käsittelevä yhteinen opas metsäalan toimijoille.

UPM:n metsissä on suojeltu kymmeniä tuhansia yksittäisiä avainbiotooppeja, kuten puronvarsia, lähteitä ja lehtolaikkuja.

Yksityismetsät avainasemassa

”Ilmastonmuutos ymmärretään jo varsin hyvin yleisessä keskustelussa. Riskit ovat selvillä ja niiden vähentämiseksi tehdään toimenpiteitä. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on kuitenkin globaalisti ihmiskunnalle vähintäänkin yhtä iso riski”, sanoo Suomen WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder. ”Asia ymmärretään vasta mehiläiskatojen kaltaisista suurista romahduksista, mutta silloin voi olla jo liian myöhäistä.”

Etelä-Suomen metsistä 98 prosenttia on talouskäytössä, eikä odotettavissa ole, että tämä osuus kovin merkittävästi muuttuisi tulevaisuudessakaan. ”Se, mitä talousmetsissä tehdään, on hyvin tärkeää, ja on hienoa, että UPM on ottanut käyttöön ohjelman metsien monimuotoisuuden edistämiseksi”, sanoo ympäristöministeriön ylijohtaja ja luontoympäristöosaston päällikkö Timo Tanninen.

Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteeseen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Tannisen mukaan luonnonsuojelualueiden perustamisella on tässä tärkeä rooli, mutta se ei ole ainoa keino. ”Varsinkaan Etelä-Suomessa suojelualueverkosto ei yksinään tule koskaan riittämään. Yksittäinen metsänomistaja ja puuta ostava teollisuus ovat sen vuoksi tärkeässä asemassa.”

Tanninen muistuttaa, että metsätalous on Suomessa aina perustunut kestävyyteen niin ekologisilla, taloudellisilla kuin sosiaalisillakin mittareilla, mutta painopisteet ovat vaihdelleet. Aiempina vuosikymmeninä puuntuotanto ja taloudelliset mittarit olivat keskiössä. ”Nykyään korostuu metsien monipuolisempi hyödyntäminen. Metsänomistajat painottavat tänä päivänä myös muita arvoja, kuten virkistyskäyttöä ja luonnonsuojelua”.

Lue Metsän henki -lehdessä julkaistu juttu »

Thomas Freundlich

Samankaltaiset