Artikkeli | 06/27/2017 07:21:00 | 4 min Lukuaika

Verla – Suomalaisen metsäteollisuuden sydänmailla

Vierailu tehdasmuseona toimivaan Verlan puuhiomoon ja pahvitehtaaseen on kuin aikamatka 1800-luvun lopun tehdasmiljööseen. Maailmanperintökohteessa käy myös selville, kuinka kierrätys on alusta lähtien ollut osa suomalaista metsäteollisuutta.

Verlan hämärässä tehdassalissa aika tuntuu pysähtyneen. Äänettöminä seisovat vanhat koneet näyttävät vain odottavan, että ne käynnistettäisiin pian uudelleen.

Ville Majuri

Ville Majuri

”Samankaltaisia pahvitehtaita ja puuhiomoja toimi kaikissa muissakin pohjoisen havumetsävyöhykkeen maissa. Pieni tehdas säilyi alkuperäisessä asussa, sillä Verlankosken tuottama vesivoima ei olisi riittänyt tuotannon kasvattamiseen ja merkittäviin laajennuksiin”, kertoo museonjohtaja Ville Majuri. Ensimmäinen puuhiomo perustettiin Verlankosken rannalle jo vuonna 1872, mutta hirsirunkoinen rakennus paloi muutama vuosi käynnistyksen jälkeen. Tuhoutuneen rakennuksen paikalle valmistui uusi hirsinen puuhiomo ja sen yhteyteen myös pahvitehdas 1882. Kuivaamorakennuksen tuhouduttua tulipalossa arkkitehti Eduard Dippell suunnitteli tiiliset tehdasrakennukset 1893.

Viimeinen pahviarkki Verlan tehtaalla valmistui kesällä 1964, ja vuonna 1972 tehdas avattiin yleisölle museona. Ainutlaatuisella tavalla säilyneen tehtaan, ympäröivän kylän ja työväenasutuksen ansiosta UNESCO valitsi Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan maailmanperintökohteeksi vuonna 1996. Nykyään museo ja maailmanperintökohde ovat pääosin UPM:n omistamia ja ylläpitämiä.

Materiaalit kiertoon

Tehdassalin ytimessä on kahdeksan kokoojakonetta, jotka valmistivat 70 cm x 100 cm kokoisia puupahviarkkeja. Ohuimmat pahvit menivät pakkausteollisuuden tarpeisiin, kun taas paksuimmista pahveista valmistettiin esimerkiksi kirjankansia ja kuvataulujen taustoja. Tehtaalla valmistui noin 2 000 tonnia pahvia ja saman verran myyntiin menevää puuhioketta vuodessa. Verla tunnettiin maailmalla tuotteen korkeasta laadusta, parhaimmillaan pahvia myytiin yli 30 maahan.

Jussi Lemminkäinen

Jussi Lemminkäinen

Massan raaka-aineena käytetyn kuusipuun kuorijätteet poltettiin lämmöksi tehtaan kuivaamossa. Vioittuneet ja mittoihin sopimattomat pahviarkit jauhettiin uudelleen massaksi, mutta työntekijät saivat käyttää niitä myös kodeissaan esimerkiksi seinien eristämiseen. Kaikki materiaalit käytettiin tarkasti elinkaarensa loppuun.

”Pahvi- ja kokoojakoneiden käytetyt huovat olivat erityisen haluttuja, sillä niistä voitiin tehdä esimerkiksi vaatteita lapsille. Myös hiomakoneiden kuluneet kivet lohkottiin osiin ja hyödynnettiin talojen perustuksissa”, tehdaskierroksista vastaava opas Jussi Lemminkäinen kertoo.

Koulutusta ja terveyspalveluita

Verlan kylänraittia hallitsee tehtaanjohtaja Gottlieb Kreidlin kosken partaalle rakennuttama komea kartanomainen asuinrakennus – patruunan pytinki. Tehtaan johtamisen lisäksi patruuna vaikutti kylän elämään monin tavoin. Autoritaarisesta luonteestaan huolimatta Kreidl oli myös uudistaja, joka pyrki parantamaan työntekijöidensä sosiaalista hyvinvointia ja terveydenhuoltoa. ”Tehdas maksoi työntekijöiden lääkärihoidon ja lääkkeet. Työntekijöitä varten perustettiin sairaus- ja hautausapukassa, ja heille maksettiin myös pieniä eläkkeitä”, Lemminkäinen sanoo. Kreidl järjesti myös koulutusta Verlan työntekijöiden lapsille. Vuonna 1890 tehdas perusti työntekijöiden lapsille kansakoulun, joka luovutettiin Jaalan kunnalle vuonna 1922.

Parhaimmillaan tehtaalla oli noin 150 työntekijää, joista noin 40 prosenttia oli naisia. Miehet vastasivat raskaista ja vaarallisista töistä, kuten puukuorimosta ja laitteiden huollosta. Naiset hoitivat pahvikoneita, kuivaamoa ja pahvien lajittelua. ”Vaikka naisten palkat olivat noin 60 prosenttia miesten palkoista, naiset ansaitsivat tehdastyössä kuukaudessa lähes saman summan kuin maataloissa työskennelleet piiat hankkivat koko vuoden aikana”, lisää Lemminkäinen.

Verla sykkii kesäisin

”Kesäisin tehdasalueella vierailee noin 40 000 kävijää. Opastetuilla tehdaskierroksilla on parhaimpana vuonna käynyt jopa 22 000 vierailijaa”, kertoo Lemminkäinen.

Myös Verlan konesali on täynnä kiehtovaa suomalaisen teollisuuden historiaa. Hiomakoneet ja osa kokoojakoneista ovat Karhulan ja Tampellan valmistamia. Tehdassalista pahviarkit nousivat kuivaamorakennuksen eri kerroksiin hissijätti Koneen valmistamalla hissillä. Kartonkikoneita pyörittäneet lukuisat remmit olivat nykyään elektroniikasta tunnetun Nokian edeltäjäyhtiön valmistamia.

Verlan tehdasmuseo on avoinna toukokuun alusta syyskuun loppuun.

Petra Niemi

Pakkaukset kuumentavat tunteita Brysselissä
Blogi | 11/24/2023 09:14:25 | 4 min

Pakkaukset kuumentavat tunteita Brysselissä

Lue lisää
Tulevaisuuden jätehuolto on avointa ja poikkiteollista yhteistyötä kiertotalouden arvoverkostossa
Artikkeli | 05/16/2017 07:32:00 | 4 min

Tulevaisuuden jätehuolto on avointa ja poikkiteollista yhteistyötä kiertotalouden arvoverkostossa

Lue lisää
Suomalaista kiertotaloutta – puusta dieseliä ja hajuvettä
Blogi | 05/10/2017 07:41:00 | 4 min

Suomalaista kiertotaloutta – puusta dieseliä ja hajuvettä

Lue lisää