Väestönkasvu ja tulotason nousu vauhdittavat kulutusta sekä ruuan, polttoaineiden ja muiden raaka-aineiden kysyntää maailmanlaajuisesti. Yhdistyneet kansakunnat ennustaa, että ruoan tuotannon on kaksinkertaistuttava vuoteen 2050 mennessä, jotta se riittäisi tyydyttämään kysynnän. Samalla maailman väkiluvun ennustetaan nousevan 9,7 miljardiin.
John Bell
”Seuraavina vuosikymmeninä kohtaamme valtavia haasteita, jotka muuttavat ympäristömme sekä aiheuttavat sosiaaliseen, poliittiseen ja taloudelliseen järjestelmään kohdistuvia muutospaineita ympäri maailmaa”, ennustaa John Bell, biotaloudesta vastaavan osaston johtaja EU:n komissiossa.
Viljelymaan saatavuus sekä maaperän suojelu yhdessä ilmastonmuutoksen vaikutusten kanssa rajoittaa maataloustuotantoa. Voimme kuitenkin tehostaa merien ja metsien biomassankäyttöä sekä jätteiden hyödyntämistä raaka-aineina.
”Tarvitsemme enemmän tutkimus- ja kehitystyötä, jotta voimme hyödyntää näitä mahdollisuuksia kestävällä tavalla. Innovaatiot ovat paras tapa muuntaa tämän päivän biojätteet tulevaisuuden tuotteiksi. Kehitys tekee biotaloudesta kiertotalouden vihreän moottorin, jossa kaikilla materiaaleilla on merkitystä elinkaarensa jokaisessa vaiheessa.”
Seuraava teollinen vallankumous
Eurooppa on liikkeellä johtaakseen biotalouden vallankumousta. Biotalous on jo Euroopassa merkittävä talouden ala, joka työllistää noin 18 miljoonaa ihmistä.
”Biotalous on avainasemassa korvattaessa fossiilisia polttoaineita, mutta kysymys ei ole pelkästään energiasta. Meillä on näköpiirissä myös muita kasvavia talouden sektoreita, kuten biomateriaalit ja kemianteollisuus”, Bell lisää.
Kiihtyvä kehitys tarjoaa innovaatiomahdollisuuksia, luo kasvua ja työpaikkoja sekä auttaa Eurooppaa uudelleenrakentamaan teollisuuttaan. Tehtävä vaatii johdonmukaista politiikkaa ja rakenteita, jotta investointeihin saadaan vauhtia maailmanlaajuisesti. ”Meillä on joukko lahjakkaita ja visionäärisiä ihmisiä, jotka vievät Euroopassa kehitystä eteenpäin”, Bell sanoo.
Suuria ja pieniä läpimurtoja
Euroopalla on suurin osuus vuoden 2000 jälkeen tehdyistä bioteknologian patenttihakemuksista. Vaikka Eurooppa johtaa innovaatioiden määrässä, se ei ole onnistunut kaupallistamaan teknologioitaan samaan tapaan kuin suurimmat kansainväliset kilpailijat Yhdysvallat, Brasilia, Kiina ja Kaakkois-Aasia.
Bell myöntää, että EU:n markkinat ovat hajanaiset eivätkä kannusta riittävästi innovaatioihin. Tästä syystä merkittävä joukko parhaita eurooppalaisia tutkijoita ja innovaatioiden kehittäjiä on siirtynyt muille mantereille etsimään suotuisampia olosuhteita.
Ongelmana on, että maan ja energian hinta ovat alhaisempia kilpailijamaissa kuin Euroopassa. Myös poliittinen tuki ja muut kannusteet ovat parempia muualla. Eurooppa käyttää bruttokansantuotteestaan noin 0,8 % vähemmän tutkimus- ja kehitystyöhön kuin Yhdysvallat ja 1,5 % vähemmän kuin Japani. ”
Vapauttaaksemme kaiken potentiaalin meidän on lisättävä tutkimustyötä ja rohkaistava yrityksiä uusiin teknologioihin liittyvissä innovaatioissa”, Bell painottaa.
”Panostamme valtavasti biotalouden kehitykseen, kuten biomuoveihin, biokemianteollisuuteen sekä biomateriaaleihin, jotka ovat erittäin lupaavia alueita. Tuemme myös uusien biojalostamoiden ja pilottilaitosten rakentamista, jotta voimme helpottaa biotuotteiden pääsyä markkinoille.”
Minne rahat menevät?
Euroopan komissio julkisti vuonna 2012 biotalousstrategian edistääkseen innovaatioita ja kestävää kasvua. Strategia pyrkii lisäämään uusiutuvien biologisten resurssien kestävää käyttöä ja tuotantoa biojätteet mukaan lukien.
Esimerkiksi EU:n lähes 4 miljardin euron arvoisesta Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitetaan biotalouteen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä sekä innovaatioita vuosien 2014 ja 2020 välisenä aikana.
Tutkimus- ja kehitystyön lisäämiseksi EU on luonut biopohjaisen teollisuuden tutkimus- ja innovaatiokumppanuuskokonaisuuden (Bio-Based Industries Joint Undertaking, BBI JU).
Julkisen ja yksityisen sektorin yhdistävä kumppanuus on solmittu EU:n ja Bio-based Industries -konsortion välillä, ja se on 3,7 miljardin euron suuruinen.
”Tästä aloitteesta rahoitetaan eurooppalaisia pilottihankkeita sekä projekteja, joiden avulla luodaan erilaisiin jätevirtoihin perustuvia uusia biopohjaisia tuotteita. Tämä johtaa ympäristön kannalta myönteiseen kasvuun ja vähentää Euroopan riippuvuutta fossiilisista tuotteista. Lisäksi kehitys auttaa myös Eurooppaa saavuttamaan ilmastotavoitteet.”
Investoinnit rakentavat tulevaisuutta
Bell näkee, että lainsäädännöllisen ympäristön kehittäminen ja pääomien saatavuus ovat keskeisiä investointeja vauhdittavia tekijöitä Euroopassa.
Euroopan Strategisten investointien rahasto EFSI (The European Fund for Strategic Investments) on perustettu yhdessä Euroopan investointipankin EIB:n ja Euroopan komission kanssa täyttämään nykyistä EU:n investointivajetta vauhdittamalla strategisten investointien rahoitusta.
”EFSI:n rahoittamat projektit ovat huomattavasti laajempia kuin Horisontti 2020:n, ja niistä on välitöntä apua uusien työpaikkojen luomisessa ja talouskasvussa. EFSI:n ensimmäiseen rahoituskierrokseen sisältyi myös merkittäviä biotalouden projekteja.”
Toinen Euroopan investointipankin ja EU:n komission Horisontti 2020 -ohjelmaan liittyvä yhteinen aloite on InnovFin. Se koostuu erilaisista integroiduista ja täydentävistä rahoitusinstrumenteista sekä neuvontapalveluista, jotka auttavat kaiken kokoisia yrityksiä saamaan rahoitusta helpommin.
”Biotalouden rakentaminen vaatii julkisen sektorin yrittäjien, tuottajien tieteentekijöiden ja kansalaisten yhteistyötä. Korkean lisäarvon tuotteilla on aina kysyntää globaaleilla markkinoilla”, päättää Bell.
Vesa Puoskari
