Listautuminen kertoo Suomen teollistumisesta ja talouskasvusta, kun ensimmäinen maailmansota oli luonut noususuhdanteen suomalaiselle teollisuudelle. Metsäteollisuusyritykset halusivat kasvaa nopeasti ja saada lisärahoitusta investointeihin. Moni merkittävä suomalainen metsäyhtiö kuten Kymi, Yhtyneet Paperitehtaat, Kaukas, Kajaani, Schauman, Rosenlew, Raf. Haarla ja Rauma-Repola, on vuosien mittaan sulautunut nykyiseen UPM-konserniin.
Tänään UPM on globaali bio- ja metsäteollisuusyhtiö, joka tarjoaa uusiutuvista materiaaleista valmistettuja tuotteita ja vähäpäästöistä energiaa. UPM:n liiketoimintojen hyvä tulos, vahva rahavirta ja toimialallamme erinomainen tase mahdollistavat sen, että yhtiö voi samanaikaisesti jakaa houkuttelevaa osinkoa, toteuttaa kohdennettuja kasvuhankkeita ja tarttua strategisiin tilaisuuksiin.
”Sijoittajaa kiinnostaa aina, kuinka yhtiö luo arvoa nyt ja tulevaisuudessa. Luomme kestäviä ratkaisuja, joista monet korvaavat uusiutumattomia materiaaleja. Panostamme merkittävästi liiketoimintojen kasvuun ja uudistamiseen ja kehitämme uusia tuotteita, joista viimeisimpänä esimerkkinä toukokuussa markkinoille tuotu uusiutuva puupohjainen diesel,” UPM:n sijoittajasuhdejohtaja Mika Mikkola toteaa.
Mielenkiinto uudistuvaan yhtiöön on säilynyt. UPM:n osake on yksi Helsingin pörssin vaihdetuimmista. Sillä on laaja, 67 prosentin ulkomaalaisomistus samalla kun se on säilyttänyt vahvan kotimaisen yksityisomistuksen. UPM:llä on noin 86 000 osakkeenomistajaa Suomessa.
Aktiebolaget Walkiakosken tehdasalue vuonna 1915. Vasemmalla Tervasaaren sulfaattisellutehdas, taustalla Myllysaaren paperitehdas.
Myllysaaren paperitehtaan sali Valkeakoskella
Kymin tehdas 1915
Sellutehtaan pakkaamo Valkeakosken tehtaalla
