UPM tavoittelee kaatopaikkajätteen nollatasoa globaalisti vuoteen 2030 mennessä

31.5.2016

Sekä yritykset että yksittäiset kuluttajat etsivät nyt vaihtoehtoja kaatopaikoille – uusia käyttötapoja olemassa oleville raaka-aineille ja tapoja kierrättää olemassa olevat tuotteet tehokkaasti. Maailmantalouden suurimmat megatrendit, resurssitehokkuus ja kiertotalous, konkretisoituvat UPM:n vuodelle 2030 asettamissa kestävän kehityksen tavoitteissa.

Yksi UPM:n globaaleista tavoitteista vuodelle 2030 on, että minkäänlaista jätettä ei millään toimipaikalla viedä kaatopaikoille tai polteta ilman, että energia kerätään talteen. Zero Solid Waste -toimintatapaan eli kaatopaikattomaan toimintaan on päästy jo Itävallassa ja seitsemällä UPM:n tehtaalla Saksassa. Teknologia resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen ja kierrättämiseen on jo olemassa – haasteena on kustannustehokkaiden toimintatapojen ja toimivien yhteistyöverkostojen luominen. Metsäalan yritykset etsivät nyt paikkaansa kiertotalouden kulkukaaviossa. Myykö yritys jätettä vai standardoitua, tai jopa brändättyä, sivutuotetta? Miten sivuvirtojen tuotteistaminen nivoutuu yrityksen ydinliiketoimintaan? Kaatopaikkajätteen nollatason saavuttaminen edellyttää innovatiivista otetta toimintatapojen kehittämiseen.

Sivuvirtoja hyödynnetään tehokkaasti energiantuotannossa ja tuoteinnovaatioissa

UPM tuottaa vuoden aikana globaalisti noin 125 000 tonnia kiinteää kaatopaikkajätettä. Prosessijätteestä 90 prosenttia kierrätetään jo. Merkittäviä jätejakeita ovat puujakeet, lietteet, kuorihiekka, sakka, kalkkijakeet ja tuhkat.

UPM käyttää lähes kaiken tuotantoprosessissa syntyvän orgaanisen jätteen, kuten kuoret ja hakkuutähteet, sekä siistauksessa ja jätevedenpuhdistuksessa syntyvät kuitupitoiset kiintoaineet tehtaiden energiantuotantoon. UPM:n käyttämistä polttoaineista 67 prosenttia (2015) on biomassapohjaisia polttoaineita. Tuotannon sivuvirroista on kehitetty uusia tuotteita, kuten UPM BioVerno -biodiesel ja UPM ProFi -komposiittimateriaali, joka valmistetaan UPM Raflatacin tarralaminaatin ylijäämämateriaalista ja muovista.

upm-ohs-hygiene-kaukas-saw-mill
Mahdollisimman tehokas kierrättäminen on hyvä päätös niin taloudellisesti kuin ympäristönkin kannalta.

Kaikki “helposti kierrätettävä” on jo kierrätetty. Mitä on jäljellä? UPM keskittyy seuraavan kahden vuoden aikana viiteen hankalimmin kierrätettävissä olevaan jakeeseen. Näihin kuuluvat sekajäte, puujakeet, joissa on mukana hiekkaa, liete, soodasakka sekä tuhka. Kaatopaikaton toiminta -hankkeen pääpaino on pysyvän toimintamallin luominen jo olemassa olevien kierrätystapojen ympärille.

Metsäteollisuuden haasteena on yleisesti käytäntöjen ja sääntelyn hajanaisuus. Tuotannon ohessa syntyvä materiaali määritellään lainsäädännöllisesti jätteeksi tai sivuvirraksi. Määrittely ohjaa sitä, miten materiaalia voi hyödyntää jatkossa. Voiko sen käyttää maanrakennukseen? Onko sen jatkojalostaminen mahdollista?

Haastavuutta lisää suuri alueellinen vaihtelu lupakäytännöissä. Myös yhteistyökumppaneita jätejakeiden hyödyntämiseen on saatavilla maantieteellisesti vaihtelevasti. Yhdellä paikkakunnalla toimiva malli ei ole lainkaan mahdollinen toisaalla ja jätejakeiden kuljettaminen tulee kalliiksi sekä taloudellisesti että ympäristönäkökulmasta.

Jotta jätejakeiden uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen löydettäisiin parhaat mahdolliset toimintatavat, kartoitetaan jakeiden tilanne ja jatkokäyttökohteet UPM:n toimipisteissä eri paikkakunnilla. Jätejaekohtaisia tutkimustietoja ja käynnissä olevan Kymin tehdasintegraatin pilotin oppeja hyödynnetään koko Suomen kattavan toimintamallin luomisessa. Kun Suomessa on päästy tavoitteeseen, toimintamallista viedään käytännöt UPM:n toimipisteisiin globaalisti. Haasteita käytännön globaalissa omaksumisessa tulevat tarjoamaan jälleen hajanaisuus ja eri maissa toimivat eritasoiset jätteidenkäsittelyjärjestelmät.

Pääkuva: Kymin sellutehtaalla tuotannon sivuvirtana syntyvä kuori ajetaan suoraan Kymin Voimalle.

Lue lisää:
Puujakeet hyödynnetään pääosin energiantuotannossa »
Tuotannon sivuvirtana syntyvää tuhkaa hyödynnetään lannoitteena »
Soodasakan kierrätys on hankalaa sen koostumuksen vuoksi »
Lietteelle löytyy uusia hyötykäyttökohteita »
Sekajäte lajitellaan tehokkaasti »
UPM ja kierrätys osoitteessa upm.fi »

Saara Töyssy

Samankaltaiset