Santeri opiskelee viidettä vuotta materiaalitekniikkaa Tampereen teknillisessä yliopistossa pääaineenaan polymeerit ja biomateriaalit. Kolme viimeistä kesää hän on työskennellyt pinta- ja taustamateriaalien tiimissä UPM Raflatacin laboratoriossa Tampereella. UPM Raflatac on maailman johtavia tarralaminaatin, eli etikettien, valmistajia. Kemiasta kiinnostunut lukiolainen päätti aikanaan hakea materiaalitekniikan opintoihin, koska halusi työskennellä kemian parissa käytännön tasolla.
Santeri pääsi UPM Raflataciin työskentelemään muovipintojen parissa toisen opiskeluvuoden jälkeen. Edellisen kesän hän oli työskennellyt aaltopahvia valmistavassa yrityksessä tuotannon puolella. ”Työkokemus tuotannon työstä oli iso meriitti Raflataciin töihin hakiessa, sillä työtehtävät tukivat UPM:n työnkuvaa. Kannattaa ottaa vastaan erilaisia työpaikkoja, sillä koskaan ei tiedä milloin ja millä tavalla niistä on hyötyä. Pidin myös konkreettisesta tuotannon työstä - voisin kuvitella työskenteleväni uudelleen tuotannossa, esimerkiksi työnjohtajana”, Santeri sanoo.
Koulutus ja käytäntö sulautuvat yhteen
UPM Raflatacin laboratoriossa töitä tehdään toimistoaikana ja liukuvalla työajalla. Päivän laboratoriossa voi aloittaa kello kuuden ja kymmenen välillä.
”Aloitin tyypillisesti päiväni seitsemältä, silloin päivä tuntuu tosi lyhyeltä ja ehdin hyvin harrastuksiin iltapäivällä. Työ tehdään kokonaisuudessaan laboratoriossa. Minulle tuodaan näytteet ja tiedot siitä mitä mittauksia niille halutaan tehdä. Teen testit niille annettujen priorisointien mukaan. En ole juurikaan työskennellyt kemikaalien kanssa vaan tehnyt lähinnä mekaanisia testejä ja mittauksia. Siinä mielessä laboratoriotyö ei vastannut sitä mielikuvaa, mikä minulla siitä ennakkoon oli”, Santeri kertoo.
Työtila ja laitteet jaetaan muiden laboratoriotyöntekijöiden kanssa. Laboratoriotyössä voi siis helposti jutella työn lomassa. Kanssakäymistä muiden kanssa voi olla paljon tai vähän, kunkin päivän tunnelman mukaan.
Yhden tuotenäytteen ominaisuuksia saatetaan laboratoriossa testata esimerkiksi kymmenessä eri lämpötilassa. Jotkut mittaukset ovat toisia haasteellisempia.
”Muovien kitkamittauksessa alustan tulee olla täysin puhdas ja lepokitkan täsmälleen oikea, jotta tulokset ovat verrannollisia keskenään. Täsmällisiä olosuhteita on vaikea saavuttaa ja on hankala sanoa ovatko mittaustulokset onnistuneet. Epätietoisuus harmittaa aina.”
Palkitsevaa työssä on saada selkeitä tuloksia – ja nähdä alan uusimpia innovaatioita. ”Se on aina hienoa, kun huomaa, että käytännön työasiat yhdistyvät siihen, mitä koulussa on opittu. TTY:llä on hyvin vähän käytännön harjoittelua. Etiketeissä käytettävät liimat ovat polymeeripohjaisia ja kun tuntee polymeerien ominaisuudet opintojen vuoksi hyvin, on monesti saanut ihmetellä, miten etiketteihin on saatu sellaisia ominaisuuksia”, Santeri kertoo.
Kesätyön haussa tärkeää on Santerin mukaan hakea moniin paikkoihin. Kun työkokemusta jo on alla ja oma suuntautuminen valittu, kannattaa pohtia tarkkaan, missä on tarjolla juuri niitä itseä kiinnostavia tehtäviä.
”Ykkösjuttu kaikessa työnhaussa on se, että tutustuu yritykseen huolellisesti ja tietää mitä yritys tekee. Kiinnostavia kesätöitä on vaikeampi löytää sen jälkeen, kun tietää mihin erikoistuu. Ennen erikoistumista lähetin työhakemuksia mihin tahansa, vaikkapa metalliin ja keraamiseen tekniikkaan. Nyt oman erikoistumisen kannalta mielenkiintoisia paikkoja on selvästi vähemmän. Ideaalitilanteessa saisin tehdä opinnäytetyöni UPM:lle”, Santeri sanoo.
Kiinnostaako sinuakin kesätyöpaikka UPM:llä?
UPM:n kesätyösivun löydät myös Facebookista
Saara Töyssy
