UPM Kaukas näyttää mallia kiertotaloudessa

23.5.2017

UPM Kaukas on kiertotalouden edelläkävijä, joka käyttää tehokkaasti puupohjaiset raaka-aineet ja jalostaa myös tähteistä taloudellista lisäarvoa tuovia hyödykkeitä.

Rekat ja junavaunut kuljettavat tukkeja ja kuitupuuta UPM Kaukaan tehdasintegraattiin Lappeenrannassa. Puutavaraa saapuu alueelle myös laivoilla ja uittamalla pitkin Saimaata.

Sellu- ja paperitehtaasta, sahasta, biovoimalaitoksesta sekä biojalostamosta koostuva kokonaisuus tarvitsee paljon puuperäistä raaka-ainetta, josta kaikki käytetään tarkasti hyödyksi. UPM Kaukaan johtaja Teuvo Solismaa sanoo, että resurssien tehokas käyttö ja tuotannon sivuvirtojen jalostaminen lisäarvoa tuottaviksi tuotteiksi on tehnyt integraatista alansa edelläkävijän.

Teuvo Solismaa
Teuvo Solismaa

”Olemme maailman monipuolisin biometsäteollisuuden integraatti. Teemme uusiutuvasta raaka-aineesta sellua, paperia, sahatavaraa, energiaa ja biopolttoaineita. Tätä UPM:n Biofore-strategia tarkoittaa käytännössä”, Solismaa toteaa.

Kiertotaloudesta yli 120 vuoden kokemus

Kiertotaloudessa puhutaan nyt paljon teollisista symbiooseista, joissa lähekkäin sijaitsevat tuotantolaitokset hyödyntävät mahdollisimman hyvin kaiken alueelle tulevan raaka-aineen.

”UPM Kaukas on noudattanut toiminnassaan näitä periaatteita jo yli 120 vuoden ajan”, UPM:n biojalostamon tuotantojohtaja Jaakko Nousiainen sanoo.

Jaakko Nousiainen
Jaakko Nousiainen

Teollinen tuotanto nykyisen integraatin alueella käynnistyi vuonna 1892, kun Kaukaan Tehdas Osakeyhtiön lankarullia valmistanut tehdas siirtyi Mäntsälästä Lappeenrantaan. Lankarullat sorvattiin koivusta, mutta puuraaka-aineesta suurin osa jäi hyödyntämättä. Ylijäävälle materiaalille keksittiin hyötykäyttöä, kun samalle alueelle rakennettiin sellutehdas vuonna 1897.

Seuraavien vuosikymmenten aikana Kaukaan tehdasalueelle rakennettiin lisäksi saha ja paperitehdas. Tehdasalueella sijaitsi aiemmin myös vaneritehdas, jonka tuotanto on siirtynyt sittemmin UPM:n muille tuotantolaitoksille Suomessa.

Integraatin uusin tulokas on biojalostamo, joka aloitti vuonna 2015 biopolttoaineiden valmistuksen sellun valmistuksen tähteestä, mäntyöljystä. Päätuote on liikenteen polttoaineena käytettävä uusiutuva diesel UPM BioVerno.

Myös sivutuotteet tarkasti hyödyksi

UPM Kaukaalla tuotanto on suunniteltu niin, että myös tuotannossa syntyvät sivuvirrat ja tähteet tulevat tarkasti hyötykäyttöön. Esimerkiksi Kaukaan tehdasalueelle tulevista tukeista tuotetaan sahalla mänty- ja kuusisahatavaraa. Myyntiin kelpaamattomat pintalaudat haketetaan. Haketta ja sahauksesta syntyvää sahanpurua hyödynnetään viereisellä sellutehtaalla sellun valmistukseen. Sellun keiton tähteenä syntyvästä raakamäntyöljystä valmistetaan uusiutuvaa dieseliä ja naftaa. Kaikki biojalostamon sivuvirrat käytetään edelleen hyödyksi.

Samalla tehdasalueella toimivista tuotantolaitoksista syntyy paljon synergiaetuja. Raaka-aineketjun hallinta on selkeää ja suoraviivaista. Esimerkiksi sellutehtaalla valmistettu sellu voidaan pumpata märkäselluna suoraan paperitehtaalle, mikä säästää kuivaus- ja logistiikkakustannuksia.

Bioenergiaa omasta takaa

Yksi keskeisimmistä synergioista tulee energiantuotannosta, jossa hyödynnetään tuotantolaitoksista syntyviä sivuvirtoja. Oman energiantuotannon ansiosta biopolttoaineiden osuus UPM Kaukaan energian käytöstä oli 88 prosenttia vuonna 2016. Uusiutuvaa energiaa riittää myös kaukolämmön ja sähkön tuotantoon Lappeenrannan kaupungille.

Muissakin ympäristöasioissa integraatti on saavuttanut viime vuosina paljon hyviä tuloksia. Esimerkiksi päästöt veteen vähenivät 37 prosenttia vuosina 2000–2016 kemiallisena hapenkulutuksena mitattuna. Vähennyksiin ovat vaikuttaneet etenkin1990-luvun alkupuolella rakennettu biologinen puhdistamo sekä tuotantoprosessien tehostaminen.

UPM Kaukaan rikkidioksidipäästöt ilmaan vähenivät 49 prosenttia vuosina 2000–2016.

”Ilmanpäästöjä on vähentänyt eniten vuonna 2009 valmistunut biovoimalaitos, joka korvasi kaksi vanhempaa kuorikattilaa”, Solismaa toteaa.

Tutkimuskeskus täydentää kokonaisuuden

UPM Kaukaan yhteydessä toimii myös UPM:n suurin tutkimus- ja tuotekehityskeskus. Sellun ja paperin ohella työ on viime vuosina painottunut yhä enemmän uusien liiketoimintojen tutkimukseen, kuten biopolttoaineisiin ja -kemikaaleihin.

”Tutkimus- ja tuotekehityskeskus on integraatin oleellinen menestystekijä. Esimerkiksi biojalostamo saa sieltä huippuluokan osaamista ja tukea tuotannon haasteisiin”, Jaakko Nousiainen sanoo.

Keskeisiin tutkimusalueisiin kuuluu myös sellu- ja paperituotannon sivuvirtojen hyödyntäminen. Hyvä esimerkki kiertotaloutta edistävistä tutkimuskohteista on jätevesilietteen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa ja lannoitteena.

Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen sanoo, että UPM:n tutkimus- ja tuotekehityskeskuksella on iso merkitys myös Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle. ”Pitkään jatkuneesta tutkimusyhteistyöstä hyötyy koko seutukunnan elinkeinoelämä”, Heinonen huomauttaa.

Lappeenranta edelläkävijä ympäristöasioissa

UPM:n ja Lappeenrannan tavoitteet ovat yhteiset. Heinosen mukaan kaupunki toimii uusiutuvan energian ja kiertotalouden mallikaupunkina, joka kannustaa yrityksiä ja kuntalaisia ottamaan käyttöön uusinta teknologiaa ja toimimaan edelläkävijänä ympäristöä säästävässä toiminnassa.

Lappeenranta on sijoittunut useana vuonna kärkisijoille WWF:n kansainvälisessä Earth Hour City Challenge -kilpailussa, jossa kannustetaan kaupunkeja ilmastonmuutosta ehkäisevään työhön.

”Yksi huomionosoitukseen vaikuttanut tekijä on UPM Kaukaan biopohjaisista raaka-aineista tuotettu energia”, Heinonen sanoo ja jatkaa, että UPM:llä on myös iso taloudellinen merkitys 73 000 asukkaan kaupungille. Kaupungin suurimpana yksityisenä työnantajana UPM työllistää Lappeenrannassa noin tuhat UPM:n ja 160 alihankkijayritysten työntekijää.

”Tämän päälle tulevat noin 2 600 välillistä työpaikkaa, joita integraatti tuo esimerkiksi alueen kaupan alalle sekä kuljetus- ja rakennusalalle.”

Kaukaan integraatti tuo Lappeenrannalle 15 miljoonan euron vuosittaiset suorat verotulot. Välilliset verotulot alueelle ovat moninkertaiset.

Vahvan taloudellisen merkityksen lisäksi UPM edistää Lappeenrannassa aktiivisesti alueellista elinvoimaa ja hyvinvointia tukemalla paikallisia urheiluseuroja ja yhdistyksiä. UPM tekee myös oppilaitosten, yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa yhteistyötä, jossa ovat tiiviisti mukana kiertotalouteen liittyvät teemat.

 

Lue lisää:

Maailma kääntyy kiertotalouteen

Tulevaisuuden jätehuolto on avointa ja poikkiteollista yhteistyötä kiertotalouden arvoverkostossa

UPM Kymin tehtaan tehokkuus nousi uudelle tasolle – sivutuotteena uusiutuvaa energiaa

 

Matti Remes

Lähetä kommentti

Kommentoi ilman LinkedIn®-tiliä »
Comments left without LinkedIn® sign-in must be approved before they are shown to others.