UPM etsii fiksuja ja kestäviä ratkaisuja ADIC:issa

Esa Laurinsilta
Esa Laurinsilta
Director, Strategic Partnerships, UPM
2.11.2016

“Kaikki, mikä voidaan digitalisoida, tullaan digitalisoimaan.” Tämä ajatus voi tuntua hieman hämmentävältä tai jopa pelottavalta – varsinkin, kun se mitä luultavimmin on totta. Mutta mikä on digitalisoitujen sovellusten ja palvelujen todellinen arvo, mitkä alat ja teknologiat niistä hyötyvät ja – mikä tärkeintä – ketkä saavat niistä rahaa? Näihin kysymyksiin ei ole luotettavaa vastausta. Se on kuitenkin varmaa, että digitaalisia ratkaisuja ei kannata unohtaa. Moni meistä ei tunne digitalisaatiota kovin hyvin, joten suhtaudumme siihen usein epäillen.

Esineiden internet eli teollinen internet tarjoaa valtavan määrän mahdollisuuksia vanhoille, vakiintuneille teollisuudenaloille. Meillä on tapana keskittyä ennemmin uhkiin ja mahdollisiin ongelmiin kuin liiketoimintapotentiaaliin, mutta metsäteollisuus ja etenkin paperiliiketoiminta ovat nyt tämän haasteen edessä. Tuotantoprosessien, tuotteiden ja palveluiden sekä kumppani- ja asiakaskokemuksen digitalisoimisessa on valtavasti potentiaalia.

Jotta voimme hyödyntää esineiden internetin tarjoamat mahdollisuudet, tarvitsemme uusia työtapoja. Niillä alueilla, joilla se on mahdollista, yritämme toimia kuin startup-yritykset – arvioida ideat nopeasti ja siirtyä eteenpäin. UPM Biofore BootCamp on yksi esimerkki entistä nopeammista ja ketterämmistä prosesseista. BootCamp-työpajoja järjestetään UPM:n ajankohtaisten kehityskohteiden ympärille, ja niiden tarkoituksena on nopeuttaa kehitysprosessejamme . Innovatiivisen työkulttuurin rakentaminen ja asenteiden muuttaminen vie aikaa. Vapaamuotoisissa BootCampeissa ei ole sääntöjä, mikä voi tuntua aluksi pelottavalta. Funktioiden välinen yhteistyö on kuitenkin synnyttänyt mahtavia tuloksia.

Accenturen järjestämä ADIC (Accenture Digital Innovation Challenge) -innovaatiotapahtuma tuo yhteen älyä ja voimaa. Voimaa edustavat suuret yhtiöt, kuten UPM, ja älyä opiskelijat, jotka tuovat pöytään uusia ideoita ja ajattelutapoja. Nuorempi sukupolvi on otettava tiiviisti mukaan digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen. Jo opiskelijatiimien ADIC-hakemuksista näkyy selvästi, että nuoret ymmärtävät hyvin digitaalisten ratkaisujen mahdollisuudet ja osaavat kehittää niitä.

Eri maista ja toimialoilta tulevat opiskelijat ovat arvokas uusien ideoiden ja ajattelutapojen lähde. ADIC-innovaatiohaasteet ovat mahdollisuus tuoda jäykkään yritysmaailmaan lisää joustavuutta ja aloittaa vuoropuhelu opiskelijoiden ja UPM:n välillä. Kiinteän jätteen eliminoimiseen tähtäävä Zero Solid Waste -haasteemme liittyy vahvasti kestävään kehitykseen jätteiden minimoimisen ja tehokkuuden parantamisen kautta. Tavoitteemme on kerätä ja luoda yhdessä uusia konsepteja, joilla voimme toteuttaa ja kehittää uusia liiketoimintamahdollisuuksia hyödyntäen digitalisaatiota ja kiertotalouden periaatteita.

Accenture pyysi minua kuvailemaan viime viikonloppuna järjestettyä ADIC Case Day -tapahtumaa yhdellä sanalla – vastaukseni oli “hektinen”. Hektisyys syntyi kaikkialla vallitsevasta innovatiivisesta energiasta ja todellisesta halusta löytää ratkaisuja haasteisiin. Luonnollisesti tunnelmaan vaikutti myös voitontahto, sillä vain yksi tiimi voi voittaa. UPM:n ADIC2016-haasteen voittaja oli Farmer Jussi -tiimi, johon kuuluivat Valentina Arrieta, Jenny Jääskeläinen, Ilari Saarinen ja Joni Salmela. Tiimin Wastepedia-konsepti perustuu alustaan, joka yhdistää jäte- ja sivuvirtojen keskitetyt tiedot potentiaalisiin loppukäyttäjiin ja sovelluksiin.

Suurkiitos kaikille UPM:n haasteeseen osallistuneille kilpailijoille ja valmentajille. Oli hienoa saada viettää päivä innovatiivisten ihmisten parissa. Seuraavaksi siirrymme kilpailun valmennusvaiheeseen, jossa autamme voittajatiimiä kehittämään konseptiaan eteenpäin. Odotamme innolla Farmer Jussi -tiimin finaaliesitystä Slush 2016:ssa.

Samankaltaiset