Tuhka on metsäteollisuudessa merkittävä jätejae, jolle löytyy monia hyötykäyttökohteita

7.9.2016

UPM tavoittelee kaatopaikkajätteen nollatasoa globaalisti vuoteen 2030 mennessä ja Suomessa jo muutaman vuoden sisällä. Yhtään jätettä ei tämän jälkeen viedä kaatopaikalle tai polteta ilman energian talteenottoa. Tuhka on yksi suurimmista jätejakeista – sille löytyy kuitenkin jo kohtuullisen hyvin hyötykäyttökohteita.

Suurin osa UPM:n tuottamasta kiinteästä jätteestä on bioenergian tuotannossa syntyvää tuhkaa. Yli 95 prosenttia tuhkasta käytetään maanrakennuksessa, sementti- ja tiiliteollisuudessa tai lannoitteena.

Tuhka on hankala jae siksi, että sitä syntyy paljon: UPM:ssä noin 150 000 tonnia vuodessa. Tästä lannoitekäyttöön menee alle 50 000 tonnia ja loput käytetään maanrakennukseen.

”Nyt lannoitekäyttöön soveltuvaa tuhkaa menee tarpeettoman paljon maanrakennukseen – osittain lainsäädännössä määriteltyjen tuhkan koostumuksen ja alkuperämateriaalin raja-arvojen vuoksi. Ideaalitilanteessa kaikki lannoitukseen soveltuva tuhka saataisiin lannoituskäyttöön. Tämä olisi hyvä niin ympäristön, ravinnekierron kuin kustannustenkin näkökulmasta”, kuvailee UPM:n Kaipolan tehtaalla työskentelevä ympäristöinsinööri Pekka Rantala.

Tuhkan koostumus ja sen sisältämät hivenaineet ja mahdolliset raskasmetallijäämät vaihtelevat tehdas- ja eräkohtaisesti. Tuhkan koostumus ja loppukäyttömahdollisuudet määräytyvät sen mukaan, mitä poltetaan.

Tuhka palauttaa ravinteita metsään ja rakentaa tukevia metsäteitä

Ravinnepitoisimmat tuhkat viedään UPM:n tehtailta metsänlannoitteen raaka-aineeksi sitä valmistavalle ulkoiselle yhteistyökumppanille, joka toimii yhteistyössä myös muiden metsäteollisuusyritysten kanssa. Kalkkipitoinen tuhka toimitetaan pelloille maanparannusaineeksi.

”Metsän tuhkalannoitus on hyvä tapa palauttaa metsään niitä ravintoaineita, joita sieltä puun mukana kulkeutuu pois. Metsälannoituksen ongelma on ollut kallis hinta. Helikopterilevityksen ohelle kehitetään, vaihtoehtoisia menetelmiä, joiden tulisi olla huomattavasti edullisempia”, kertoo Rantala.

Tällä hetkellä yhteistyökumppaneiden kanssa selvitetään myös mahdollisuutta sekoittaa tuhkaa muihin ravinnepitoisiin aineksiin ja luoda näin jälleenmyyntiarvoltaan pelkkää tuhkaa parempaa lannoitetta.

Osa tuhkasta kierrätetään takaisin tuotantoon. Lentotuhkapohjaista ELURIT-tuotetta käytetään paperin valmistuksessa massan keitto- ja valkaisuvaiheissa.

Biojätteiden polton sivutuotteena syntyvästä lentotuhkasta valmistetaan rakennusteollisuudessa käytettävää Cinerit-massaa. Tuhkaa hyödynnetään myös maanrakennustöissä ja esimerkiksi kestävien metsäteiden rakentamisessa. Paikoittain sitä on käytetty muun muassa kevyenliikenteen väyliin.

”Kun tuhkaa sekoitetaan märkään luonnonmaahan, syntyy vakaa, kova pohja. Maanrakennuksessa tuhka-maa-seoksella voidaan korvata esimerkiksi sepeliä. Eräissä Euroopan maissa valtio tukee taloudellisesti teollisuuden sivuvirtojen käyttöä maanrakennuksessa, toivottavasti Suomessakin mennään tulevaisuudessa tähän suuntaan. Lisäksi Suomen ympäristölupamenettely on osoittautunut hankalaksi ja tiukaksi hyvälaatuisenkin tuhkan hyötykäytön kannalta. Lupamenettely on hidasta ja useat hankkeet toteutetaan niin nopealla aikataululla, etteivät sivutuotteet ennätä mukaan”, Rantala sanoo.

Tuhkien erilaiset laadut eri tehtailla sekä tehtaiden maantieteellisesti hajanainen sijainti tekee tämänkin jätejakeen kustannustehokkaasta keräämisestä ja jalostamisesta haastavaa.

”Myös valtion tulisi sitoutua kiertotalouden periaatteisiin, jotta isoja ja merkittäviä muutoksia saadaan aikaiseksi.”, summaa Rantala.

Lue lisää:
UPM tavoittelee kaatopaikkajätteen nollatasoa vuoteen 2030 mennessä »
Lietteelle löytyy uusia hyötykäyttökohteita »
Puujakeet hyödynnetään pääosin energiantuotannossa »
Soodasakan kierrätys on hankalaa sen koostumuksen vuoksi »
Sekajäte lajitellaan tehokkaasti »
UPM ja kierrätys »

Pääkuva: Tuhkaa käytetään sekä metsien että peltojen lannoituksessa.

Saara Töyssy

Samankaltaiset