VATT:in erikoistutkija Saara Tamminen arvioi, että Suomen kannattaa erityisesti panostaa kotimaisiin puu-, jäte- ja tähdepohjaisiin drop-in biopolttoaineisiin liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi.
Saara Tamminen
”Edistykselliset drop-in biopolttoaineet ovat kansantaloudellisesti edullisin ja päästövähennysten kannalta merkittävin tapa liikenteen päästöjen leikkaamiseksi. Drop-in polttoaineita voidaan tankata suoraan nykyisiin diesel- ja bensiiniautoihin olemassa olevien jakelujärjestelmien kautta, joten ne eivät vaadi erikoisajoneuvojen tai erillisen jakeluinfrastruktuurin markkinoille tuomista.”
Tamminen oli mukana Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT:in ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toteuttamassa tutkimuksessa, joka arvioi tieliikenteen vaihtoehtoisten energiamuotojen ilmasto- ja kustannusvaikutuksia.
Tutkimuksessa selvitettiin, millaisilla toimilla ja kustannuksilla Suomen tieliikenteessä voidaan saavuttaa 30 %:n tai 40 %:n vähennys hiilidioksidipäästöissä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästöihin verrattuna.
”Drop-in biopolttoaineiden ansiosta päästöt vähenevät myös liikenteessä olevien vanhempien ajoneuvojen osalta, joten kuluttajien ei tarvitse investoida uusiin autoihin ja teknologioihin. Tämä on suuri etu myös kansantalouden kannalta.”
”Muut polttoainevaihtoehdot edellyttävät niille soveltuvien autojen käyttöönottoa ja myös uuden jakeluinfrastruktuurin rakentamista”, Tamminen lisää.
Autokanta uudistuu hitaasti
Tutkimuksen mukaan myös puu- ja jätepohjainen etanoli sekä biokaasu olisivat kohtuullisen kustannustehokas vaihtoehto. Biokaasun ja etanolin käyttäminen vaatii kuitenkin näitä polttoaineita käyttävän ajoneuvokannan kasvua.
Tamminen kertoo, että Suomessa autokanta muuttuu hyvin hitaasti, sillä uusia autoja ei osteta usein. ”Esimerkiksi sähköautojen korkea hinta hidastaa niiden käyttöönottoa. Käyttö tulee kannattavaksi vasta, kun sähköautojen hinta on teknologiakehityksen myötä merkittävästi alentunut. ”
Sähköä käyttävät henkilöautot maksavat tällä hetkellä keskimäärin noin 15 000 euroa enemmän kuin samantapaiset diesel- tai bensiinikäyttöiset autot.
Talouskasvua investoinneista
Tamminen huomauttaa, että autokannan uusimiseen ei kuluttajia voi velvoittaa, joten valtion olisi kohdennettava esimerkiksi julkisia tukia sellaisiin vaihtoehtoihin, joista on eniten hyötyä koko kansantalouden kannalta.
”Suuret investoinnit kotimaiseen drop-in polttoaineiden tuotantoon nostaisivat hieman bruttokansantuotetta pitkällä aikavälillä. Uusien investointien ansiosta kotimainen tuotanto kasvaa, työllisyys paranee ja tuonti vähenee, millä on suora vaikutus bruttokansantuotteeseen.”
Skenaarion mukaan kotimainen uusiutuva diesel ja bensiini on optimaalisin tapa toteuttaa päästövähennykset. Mallissa tarjontaa täydennetään biokaasulla, jota tuotetaan niin paljon kuin sitä tarvitaan käytössä oleviin kaasuautoihin.
Tällöin vuosittainen tarve Suomessa olisi noin miljoonalle biopolttoainetonnille (toe/a), josta kotimaisella raaka-aineella voitaisiin tuottaa Suomessa noin 600 000 tonnia. Biopolttoaineen tuotannon kasvattaminen vaaditulle tasolle edellyttää tuotantokapasiteetista riippuen noin 3-7 uuden laitoksen rakentamista. Investointien suuruudeksi on arvioitu noin 1800 miljoonaa euroa. Arvio perustuu VTT:n laskelmiin ja toimijoiden haastatteluihin.
Päästöleikkaukset tarkentuvat
EU uudistaa parhaillaan päästökauppajärjestelmäänsä vastaamaan vuoden 2030 energia- ja ilmastopaketin tavoitteita.
Komission alustavaan energiapakettiehdotukseen ei sisälly velvoittavaa uusiutuvan energian osuutta liikenteelle. Sen sijaan kansallisessa taakanjaossa päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästövähennystavoite kiristyy merkittävästi vuodelle 2020 asetetusta tavoitteesta, jolloin myös liikenteen hiilidioksidipäästöjä tulee merkittävästi vähentää.
Tamminen arvioi, että päästövähennysten toteuttaminen kansantaloutta hyödyntävällä tavalla edellyttää, että Suomi panostaa kotimaisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotantoon sekä nostaa biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta tarvittavalle tasolle.
”Käytännössä tieliikenteen päästöjen vähentämiseen kuitenkin tarvitaan useita erilaisia keinoja rinnakkain, ja tähän lukeutuu myös polkupyöräilyn lisääminen.”
Lopulliset päästövähennystavoitteet selviävät myöhemmin, kun EU:n jäsenvaltiot pääsevät sopimukseen päästökaupan ulkopuolelle jäävistä kansallisista leikkaustavoitteista sekä liikenteen päästövähenemistä.
Arvioiden mukaan EU:ssa tavoitellaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä noin 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja noin 60–80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
Lue lisää: www.upmbiopolttoaineet.fi
Vesa Puoskari
