Taikametsät tekevät ihmeitä terveydelle

28.6.2016
Taikametsät tekevät ihmeitä terveydelle

Metsässä ajatukset irtoavat arjesta ja pylly penkistä. Tutkijat ja hyvinvointiyrittäjät puhuvat peräti terveysmetsistä – tukenaan tutkimustulokset.

Metsässä tulee hyvä olo. Moni suomalainen tietää tämän, mutta selitys ei riitä tutkijoille ja tuskin niillekään, joille metsä on jäänyt vieraaksi. Professori Liisa Tyrväinen selvittää Luonnonvarakeskuksessa, miten luonto vaikuttaa ihmisen mieleen ja kehoon.

”On vahvaa näyttöä siitä, että luonto elvyttää ja edistää palautumista stressistä paremmin kuin rakennettu ympäristö tai puisto. Mieliala ja tarkkaavaisuus paranevat”, Tyrväinen sanoo. Hän nojaa väitteensä suomalaisiin ja kansainvälisiin kyselytutkimuksiin sekä kokeisiin, joissa on verrattu ihmisten vointia eri ympäristöissä.

”Stressihormonin määrä, verenpaine ja syke laskevat metsässä”, Tyrväinen toteaa. Hänen mukaansa luonto vie huomion pois ongelmista, mutta miten? Miten raitis ilma ja rauha vaikuttavat? Entäpä värit, muodot, äänet ja tuoksut? Tutkittavaa riittää, mutta siitä on jo näyttöä, että pelkkä maisemakuvakin rauhoittaa jonkin verran.

Tyrväisen mukaan luonto vaikuttaa kaupunkilaisen mielialaan selvästi, kun tämä viettää yli viisi tuntia kuukaudessa läheisellä viheralueella, vaikkapa puistossa, tai käy kaupungin ulkopuolella metsässä pari kolme kertaa kuukaudessa. Elpymistä on havaittu jo 15 minuutin oleskelun jälkeen.

Mieli ja keho kuntoon

Sitä, miten luonto vaikuttaa sairastavuuteen ja kuolleisuuteen pitkällä aikavälillä, on tutkittu maailman suurkaupungeissa, ja tutkimuksia on käynnissä myös Helsingissä.

”Ensimmäiset tulokset viittaavat siihen, että esikaupunkialueilla metsä näyttää vaikuttavan terveyteen myönteisesti väestötasolla. Vaikutus tulee ainakin lisääntyneen ulkoilun ja liikunnan kautta”, Tyrväinen kertoo.

Suomessa tutkitaan myös biodiversiteettihypoteesia eli väitettä, jonka mukaan ihmisen on tärkeää säilyttää yhteys monimuotoiseen luontoon ja sen mikrobistoon. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa verrattiin terveiden ja allergisten nuorten kasvuympäristöjä, ja havaittiin, että terveet nuoret olivat kasvaneet etupäässä metsien ja maatalousmaiden tuntumassa, toisin kuin allergiset.

Tyrväinen toivoo, että metsän terveysvaikutukset otetaan huomioon sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidon tukena. Tätäkin kokeillaan parhaillaan. Tutkimusryhmä aloitti viime syksynä yhteistyön Sipoon terveyskeskuksen kanssa. Ihmisiä, jotka sairastavat kakkostyypin diabetesta tai lievää masennusta, viedään luontoon osana hoitoa.

Oikotie mielenrauhaan

Ympäristöpsykologi Kirsi Salonen asuu metsän keskellä ja vie metsään psykoterapiaa saavia asiakkaitaankin. Hänen mukaansa metsäretkien tavoitteena ei ole yksinomaan se, että asiakkaan mielenterveys kohenisi suoraan metsän vaikutuksesta, vaan myös se, että terapeutti ja asiakas saisivat välilleen rennon ja helpon yhteyden.

Metsä on erittäin tuttu ja mieluisa paikka Saloselle. Miten metsä sitten vaikuttaa kokemattomaan metsänkävijään?

”Ajattelemme monesti, että on luontoihmisiä, jotka tunnistavat kasvit ja eläimet ja nauttivat luonnosta, kun taas tietämättömät kaupunki-ihmiset eivät pysty hyötymään luonnon hyvinvointivaikutuksista. Tälle ei tunnut olevan perusteita. Itse asiassa luonnosta ei tarvitse edes erityisesti pitää, ja se vaikuttaa silti myönteisesti”, Salonen sanoo.

Ihmisissä on joka tapauksessa eroja. Yksi tähyää käkkyrämäntyjä, toinen kuulostelee siiveniskuja. Osa hakeutuu rannoille ja kukkuloille, osa tiheään kuusikkoon. Tyrväisen tutkimusryhmä aikoo selvittää juuri alkavassa hankkeessa, miten mieltymykset vaikuttavat elpymiseen ja millainen metsä elvyttää parhaiten. Tavoitteena on myös kirjata terveysmetsän kriteerit.

Tyrväinen muistuttaa, että metsä voi myös pelottaa tottumatonta kävijää. ”Tarvitaan reittejä ja opasteita, jotta metsä koetaan turvalliseksi.”

Tuottoa virkistyskäytöstä

Japanissa ja Etelä-Koreassa osa metsistä on jo luokiteltu terveysmetsiksi, joihin terveysmetsäoppaat ja metsäterapeutit vievät asiakkaitaan. Suomessa matkailua edistävä Visit Finland -organisaatio on sovittanut metsät osaksi FinRelax-konseptiaan, johon on koottu hyvinvointiloman aineksia aina saunasta ja ruuasta puhtaaseen veteen asti. Green Care Finland -yhdistys puolestaan edustaa yrityksiä, jotka tuottavat luontoon liittyviä hyvinvointi- ja terveyspalveluita, ja pyrkii edistämään alan yhteistoimintaa ja tutkimusta.

Tyrväinen uskoo, että palveluyrittäjät ja metsänomistajat voisivat aktiivisella yhteistyöllä luoda markkinat, joilla metsän virkistysarvo muuttuu rahaksi.

”Jos omistaa monimuotoista ja vetovoimaista metsää suhteellisen lähellä matkailupalveluita, metsänomistajalla voi olla hyvät mahdollisuudet päästä mukaan”, Tyrväinen sanoo. Hänen mukaansa metsien matkailu- ja virkistysarvo korostuu erityisesti pohjoisten matkailukohteiden lähellä, sellaisillakin alueilla, joilla hakkuu ei edes kannata.

”Luonnonvarakeskus tutkii parhaillaan Ruka-Kuusamon talousmetsissä toimintamalleja, joilla metsänomistajille korvataan esimerkiksi maiseman vaaliminen ulkoilureittien lähialueilla ja taukopaikoilla. Luontomatkailun kasvu edellyttää talousmetsien käyttöä erityisesti Etelä-Suomessa, jolloin hyvä suunnittelu ja käyttömuotojen yhteensovittaminen korostuvat.”

Marianna Salin

Lähetä kommentti

Kommentoi ilman LinkedIn®-tiliä »
Comments left without LinkedIn® sign-in must be approved before they are shown to others.