Suomi biotalouden esimerkkimaana Euroopassa

Jussi Manninen
Jussi Manninen
Development manager, Ministry of Employment and the Economy
3.7.2015
Finland: a European model country in bioeconomy

Brysselin koneessa matkalla kotiin. Takana kokous, jossa aiheena oli biotalousstrategiat ja niiden käytäntöön vientialueilla. Avauspuheenvuorossaan komission korkea virkamies mainitsi Suomen useaan otteeseen esimerkkinä maasta, jossa asiat on hoidettu mallikkaasti. Meitä kehuttiin muun muassa siitä, että julkiset toimijat ja yritykset vievät asioita yhdessä eteenpäin, sekä metsien monipuolisesta käytöstä.

Palataanpa vajaa vuosi ajassa taaksepäin. Samaiselle komission virkamiehelle esiteltiin käytännössä mitä suomalainen metsäbiotalous on. Se on yhdistelmä perinteitä ja jatkuvaa uudistumista, raskaita koneita ja tietotekniikkaa sekä metsien taloudellista käyttöä unohtamatta niiden monimuotoisuutta ja virkistysarvoa.

Suomi biotalouden esimerkkimaana Euroopassa
Virkamiehiä Euroopan komission eri pääosastoilta ja johtavien biotalousmaiden EU-suurlähettiläitä tutustumassa UPM:n metsään ja kestävään metsänhoitoon Taavetissa.

Monelle meistä peruskauraa ja juuri siksi niin helppo luulla, että muutkin sen ymmärtävät. Tuskin olisi virkamies ymmärtänyt jollei olisi omin silmin nähnyt.

Itse olin matkanjohtajana viime talvena vastaavanlaisella biotalousmatkalla, jolle oli kutsuttu komission virkamiesten lisäksi komissaarien kabinettien henkilöstöä ja muiden jäsenmaiden EU-lähettiläitä. Pääsimme UPM:n vieraana tutustumaan juuri toimintansa aloittaneeseen uusiutuvaa dieseliä valmistavaan biojalostamoon sekä kävimme talvisessa metsässä näkemässä käytännössä mitä on kestävä metsänhoito ja miten taloudelliset ja muut arvot pyritään sovittamaan yhteen. Saamamme palaute oli erittäin positiivista, ja olemme parhaillaan järjestämässä uutta matkaa syksylle.

UPM BioVerno puupohjainen diesel on hyvä esimerkki uudesta suomalaisesta metsäbiotaloudesta, metsäteollisuuden uudistumisesta ja rohkeasta investoinnista uuteen liiketoimintaan. Yhteiskunta tarvitsee kasvua ja työllisyyttä, mutta se tarvitsee myös kestäviä vaihtoehtoja suurten globaalien ongelmien ratkaisuun, kuten liikenteen päästöjen vähentämiseen. Vaihtoehtoja on monia, ja niiden soveltuvuus riippuu paljon ympäröivän yhteiskunnan rakenteesta. Meille suomalaisille on luonnollista ja järkevää hakea ratkaisuja, jotka pohjaavat omiin metsiimme ja metsäteollisuuteemme.

Seuraava kaksitoista kuukautta on erittäin merkittävä biotalouden kannalta. Komissiolta odotetaan kunnianhimoista tiedonantoa kiertotaloudesta ja Hollannin puheenjohtajuuskaudella ensi vuoden alussa on biotalous ja kiertotalous varmasti monin tavoin agendalla. Kiertotalous koskettaa biotaloutta monin tavoin, erityisesti biomassan käytön prioriteettien ja kierrätystavoitteiden kautta. Meidän pitää yhteistuumin pitää huoli siitä, että saamme jatkossakin hyödyntää metsiämme monipuolisesti koko yhteiskunnan etua ajatellen. Brysselin koneisiin riittää siis jatkossakin matkustajia, hyvä olisi jos osa heistä olisi tulossa tutustumaan siihen, miten meillä asioita hoidetaan.

Suomi biotalouden esimerkkimaana Euroopassa
UPM Lappeenrannan biojalostamo tuottaa 120 miljoonaa litraa vuodessa puupohjaista uusiutuvaa dieseliä.

Syksylle on luvassa mielenkiintoista ohjelmaa biotaloudesta kiinnostuneille. Biotaloustreffejä järjestetään viidellä paikkakunnalla syys-lokakuussa. Treffeillä on tarkoitus törmäyttää eri alojen yrityksiä etsimään uutta liiketoimintaa yritysten ja toimialojen rajapinnoilta. Lisätietoa paikkakunnista, ohjelmista ja ilmoittautumisesta löytyy biotalous.fi-sivustolta.

Suomi biotalouden esimerkkimaana Euroopassa
Suomalainen europarlamentaarikko ja biopolttoainemietinnön raportoija Nils Torvalds kävi tutustumassa suomalaiseen biotalouteen mm. UPM Lappeenrannan biojalostamolla.

Marraskuun puolenvälin paikkeilla on oikea biotalouden superviikko, joka alkaa Metsämessuilla ja jatkuu siitä SLUSHiin, johon on ensimmäistä kertaa tulossa oma osionsa biotaloudelle. Pisteenä i:n päälle järjestetään joulukuun alussa Heurekassa Biotalouden yö, jossa biotalous tuodaan käsin kosketeltavaksi kaikelle kansalle.

Olen siirtymässä kesän aikana takaisin tutkimuksen ja innovaatioiden pariin. Innovaatiot ja investoinnit olivat näyttävästi Brysselinkin kokouksessa esillä, ja keskustelussa korostui yksityisen ja julkisen sektorin yhteispeli rahoituksen, sääntelyn ja osaamisen kehittämisen aloilla. Haasteita riittää jokaisessa aihepiirissä, mutta oli opettavaista kuulla hyviä käytäntöjä eri puolilta Eurooppaa. Vaikka meillä on asiat keskimääräistä paremmin hoidossa ei se tarkoita sitä, ettemmekö voisi oppia muilta. Tämä sama pätee innovaatioihinkin. Ihan kaikkea ei tarvitse keksiä itse.

 

Kirjoittaja toimi Työ- ja elinkeinoministeriössä, TEM:ssä kehityspäällikkönä Metsäalan strategisessa ohjelmassa (MSO) ja biotalousstrategian toimeenpanon projektipäällikkönä.

Lähetä kommentti

Kommentoi ilman LinkedIn®-tiliä »
Comments left without LinkedIn® sign-in must be approved before they are shown to others.