Sivuvirroista uutta liiketoimintaa

11.8.2016

UPM:n Zero Solid Waste -projektin tavoitteena on löytää hyötykäyttöä kaikille teollisessa tuotannossa syntyville sivuvirroille. Projekti on osa UPM:n 2030 vastuullisuusagendaa.

Tällä hetkellä UPM:n tehtailla syntyvistä sivuvirroista noin 90 % päätyy hyötykäyttöön. Päämääränä on, että vuoteen 2030 mennessä tehtailta ei enää synny kiinteää kaatopaikkajätettä tai sitä ei polteta ilman, että polttamisesta saatava energia otettaisiin talteen.

pekka-stahlerg-katja-viitikko-225x300px
Pekka Stahlerg, Katja Viitikko

Suomessa Zero Solid Waste -projektista vastaava UPM:n liiketoiminnan tukipalveluiden johtaja Pekka Ståhlberg sanoo, että tavoitteena on vahvistaa UPM:n asemaa kiertotalouden edelläkävijänä. Ajureina taustalla toimivat myös kiristyvä lainsäädäntö sekä alati kasvavat kustannuspaineet.

”Meidän on löydettävä kiinteille sivuvirroille kestävä ratkaisu, jossa ylijäämämateriaalit ovat kierrossa ja luovat samalla myös lisäarvoa. Pyrimme luomaan parhaita käytäntöjä ja soveltamaan niitä kaikilla UPM:n tehtailla Suomessa. Tavoitteena on, että UPM:n tehtailla Suomessa ei enää synny kiinteää kaatopaikkajätettä.”

Sivuvirtojen hyötykäyttö parantaa UPM:n käyttökatetta. Tavoitteena on saada vuosittain merkittävää säästöä, kun kiinteistä jätteistä ja kaatopaikoista aiheutuvat kulut poistuvat. Lisäksi ylijäämävirtojen ulkopuolisesta käytöstä luodaan lisätuloa.

Hyödynnettäviä sivuvirtoja ovat muun muassa tuhka, liete, viherlipeäsakka, puujakeet sekä tehtailta jäävä sekalainen talousjäte. Suuri osa kiinteistä sivuvirroista käytetään esimerkiksi maanrakennukseen tai poltetaan energiaksi. Kaatopaikalle menevää jätettä UPM:llä syntyy todella vähän.

”Tutkimme parhaillaan, mihin muuhun näitä puujakeita voitaisiin käyttää. Jakeet voisivat soveltua esimerkiksi biokaasun tuotantoon tai lannoitteiksi. Samalla kehitämme uusia liiketoimintamalleja ja etsimme yhteistyökumppaneita”, lisää sivu-virtojen hyötykäyttöohjelmasta T & K:ssa vastaava Katja Viitikko.

Kiertotalouden edelläkävijä

Saksassa sivuvirtojen hyödyntämisellä on pitkät perinteet, sillä puujakeita, siistauslietettä ja tuhkaa on käytetty useissa kohteissa. Esimerkiksi siistauslietettä on toimitettu lisä- ja raaka-aineeksi brikettituotantoon ja täyteaineeksi sementtiteollisuudelle. Määrätietoisen työn ansiosta UPM:n Saksan ja Itävallan tehtaat ovat päässeet eroon kiinteästä kaatopaikkajätteestä kokonaan.

thomas-krauthauf-225x300
Thomas Krauthauf

UPM:n Schongaun ja Ettringenin tehtaan liiketoiminnan kehitystoiminnan päällikkö Thomas Krauthauf huomauttaa, että kiinteistä jätteistä aiheutuvat kustannukset ovat myös pienentyneet viime vuosina, sillä kierrätysketjut on saatu suljettua yhdessä muiden teollisuudenalojen kanssa.

UPM:n Schongaun tehdas on onnistunut kehittämään uusia kierrätystuotteita tehtaan polttokattiloissa syntyvästä tuhkasta. ”Olemme luoneet tuhkasta uuden tuotteen erottelemalla tietyt jakeet ja kehittämällä niiden ominaisuuksia edelleen. Nyt jakeet toimivat tehokkaasti maanpohjan vakauttamiseen tarkoitetuissa tuotteissa, ja niitä voidaan käyttää myös muissa uusissa sovelluksissa”, Krauthauf sanoo.

Krauthaufin mukaan uusien kaupallisten tuotteiden kehittäminen kierrätetyistä raaka-aineista edellyttää sopivien kumppaneiden löytämistä ja asiakkaiden tuotantoprosessien hyvää tuntemusta.

”Pystymme takaamaan asiakkaallemme jatkuvan raaka-ainevirran. Kehittämämme laadunvalvontajärjestelmän ansiosta pystymme varmistamaan, että raaka-aine täyttää asiakkaidemme vaatimukset. Kysynnän kasvaessa olemme pystyneet nosta-maan myös hintaa”, hän lisää.

Lisätietoja UPM:n vastuullisuustavoitteista vuodelle 2030 UPM:n vuoden 2015 vuosikertomuksesssa »

Lue myös aikaisemmin ilmestynyt artikkeli aiheesta »

Vesa Puoskari

Samankaltaiset