Energian säästömahdollisuuksia on erityisen helppo löytää kohteista, joita seurataan säännöllisesti ja mitataan oikein. Vaikeita ovat sen sijaan sellaiset kohteet, joita ei mitata tai mitataan väärin, olivat ne kuinka lähellä tahansa.
Muistan erään talvisen aamun Jämsänkosken paperitehtaalla, jossa työskentelin tuotantojohtajana. Ulkona oli kaksikymmentäviisi astetta pakkasta, ja tehtaan alakerran ovi oli jäänyt rekan jäljiltä vahingossa auki. Koko alakerta oli jäätymäisillään. Hirveä määrä höyrylämmitystä oli karannut harakoille. Kävin sulkemassa oven. Yksinkertainen teko, mutta iso vaikutus. Suurimmat vaikutukset saadaankin, kun ollaan valppaita ja valmiita toimimaan.
Huomio vedenkulutukseen
Paperiteollisuus käyttää sähkön lisäksi paljon vettä. Suomessa vesi ei ole ollut niukka luonnonvara. Silti senkin käyttöä pystyttäisiin vähentämään edelleen. Yksi esimerkki paperin valmistuksessa liittyy massan käsittelyyn. Siinä käytettävä vesi ohjataan prosesseihin useiden suihkujen kautta. Ovatko kaikki suihkut tarpeen ja voisiko prosessista otettua, puhdistettua vettä käyttää reippaammin uudelleen? Minun mielestäni tehtaat voisivat kokeilla veden kierrätystä entistä rohkeammin.
Sekin on selvää, että jokaisen vesilitran lämmittämiseen kuluu energiaa. Vesi tulee prosesseihin keskimäärin seitsemänasteisena ja poistuu noin kolmekymmentäviisiasteisena. Toisin sanoen mitä vähemmän vettä täytyy lämmittää, sen parempi. Jokainen lämmittämätön litra tuo rahassa mitattavaa säästöä.
Me olemme miettineet energian säästökohteita systemaattisesti. Vuosikymmenen vaihteessa aloitimme ison energiansäästökampanjan. Tulos oli pysäyttävä: saavutimme Suomessa sähkön ja lämmön käytössä viiden prosentin säästöt parin vuoden aikana.
Löysimme tehtaiden prosesseista paljon laitteita, jotka olivat turhaan päällä. Oli turhaa pumppausta, lämmitystä ja jäähdytystä. Pulpperit pyörivät tyhjillään, valot paloivat tarpeettomasti, ilmastointi oli säädetty huonosti.
Parhaat asiantuntijat löytyvät läheltä
Parannettavaa löytyy yhä. Tarkastellaan vaikkapa tehdasalueilla seisovia torneja, jotka toimivat erilaisten massojen ja raaka-aineiden varastoina. Niitä on sekoitettava, jotta sisällöt pysyvät tasalaatuisina. Mutta onko jatkuva sekoitus tarpeen? Voisiko se olla osa-aikaista ja ajastettavissa? Jokainen, joka työskentelee tornien läheisyydessä, voisi miettiä tätä. Parhaat asiantuntijat löytyvät nimittäin läheltä, työn vierestä. Kun on lupa tehdä asioita, silloin alkaa myös tapahtua.
Energian säästökohteita onkin etsittävä lakkaamatta. Niitä kyllä löytyy. Voimme esimerkiksi mitata älykkäillä antureilla tornien pintoja ja sakeuksia eri korkeuksilla. Jos torni on täynnä ja sakeudet poikkeavat, tornia on sekoitettava paljon, jos vajaa tai sakeudet ovat samaa tasoa, vähemmän.
Valppaus kannattaa
Säästöjä syntyy myös, jos laitteita käytetään kalliiden tuntien sijaan halvempina tunteina. Sähkön hintahan vaihtelee Suomessa huomattavasti eri vuorokauden aikoina. Yöllä energian hinta voi olla jopa kuudesosa päivän hinnasta. Kuka ei tekisi autokauppoja yöllä, jos saisi auton kuusi kertaa halvemmalla!
Jos teollisuus tasaa sähkön käyttöä, vaikutukset ulottuvat koko sähköverkkoon ja sähkönsiirtomaksut pysyvät kurissa. Prosessiteollisuudessa on ylipäätään mahdollista ajastaen optimoida monia asioita: joitain prosesseja voi ajaa yöllä nykyistä enemmän ja huoltaa tarvittava määrä päivällä.
Tulevaisuus – etulinjassa uusiutuvat energiamuodot ja älykkäät tekniset ratkaisut – tuo energian käyttöön ennennäkemättömiä uudistuksia. Meidän kaikkien on pysyttävä kehityksessä mukana.
Energian säästämisessä arkijärjen käyttö ja määrätietoisuus palkitaan. Me olemme omassa toiminnassamme huomanneet, että kun jokin asia otetaan tarkasteluun ja siihen keskitytään, tuloksia kyllä syntyy.
Kuinka valpas sinä olet tänään ollut? Oletko nähnyt laitteen, joka on päällä turhaan?
