Sekajätteen ensisijainen hävitystapa on sen tuotannon minimointi

10.1.2017

Sekajäte on metsäteollisuuden jätejakeista pienimpiä, sillä jätteiden lajittelu on viimeisen vuosikymmenen aikana kehittynyt hyvin pitkälle. 1.1.2016 voimaan astunut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on tiukentanut lajittelukäytäntöjä Suomessa edelleen.

Sekajätteen ensisijainen hävitystapa on aina sen synnyn estäminen huolellisella suunnittelulla ja lajittelulla. Toissijainen käsittelytapa on sekajätteen kerääminen, lajittelu ja hyötykäyttö jälkikäteen. Kolmanneksi paras tapa hyödyntää jäte on sen polttaminen energiaksi.

Yhtiö on asettanut globaaliksi tavoitteekseen, että vuoteen 2030 mennessä se ei vie lainkaan jätettä kaatopaikalle eikä polta jätettä ilman energian talteenottoa. Suomessa kaatopaikkajätteen nollatasoon pyritään jo lähivuosina.

Toimipisteissä, tehtailla ja toimistoissa syntyvä sekajäte lajitellaan osittain itse osana rutiinityötehtäviä. Niin tuotannon kuin toimistojenkin työntekijät lajittelevat esimerkiksi metallin, kartongin, paperin ja biojätteen. Siivouksen yhteydessä jakeet kuljetetaan suurempiin keräysastioihin ja sieltä edelleen jätteenkäsittelylaitoksiin. Esimerkiksi Kaukaan tehdasalueella keräyspisteitä on yli 30. Yhteistyökumppaneiden jätteidenkäsittelylaitoksissa tietyt jakeet kerätään vielä talteen ja soveltuva osa poltetaan energiaksi.

“UPM:n juridinen vastuu jätejakeesta loppuu, kun jäte luovutetaan kuljetettavaksi. Ympäristön ja omien tavoitteidemme kannalta on kuitenkin tärkeä tietää, missä ja miten eri jätejakeet käsitellään”, kertoo Teemu Puputti. Puputti vastaa Kaatopaikkajätteen nollataso -hankkeessa Sekajätteiden käsittely ja kaatopaikkojen hoito -sopimuksista.

Yksi viimeisimmistä kehityssuunnista on joidenkin muovilaatujen lajittelu. Esimerkiksi UPM Raflatacin Tampereen tehtaalla materiaalirullien pakkausmuovit kerätään suureen merikonttiin, mistä ne kuljetetaan kontin täytyttyä muovinkäsittelylaitokseen, jossa jätteestä luodaan uusiokäyttömateriaalia.

Maantiede määrittää leijonanosan kustannuksista

Jätteen lajittelu jätteenkäsittelylaitoksissa on nykyisin koneellista ja pitkälle automatisoitua. Yhdyskuntajätettä ja muita jätteitä pääpolttoaineena käyttäviä jätevoimalaitoksia on Suomessa kahdeksan: Turussa, Riihimäellä, Kotkassa, Lahdessa, Oulussa, Mustasaaressa, Vantaalla ja Tampereella. Maantiede on merkittävässä roolissa kaikkien jätteiden kierrätyksessä ja hyötykäytössä, sillä kustannuksista jopa 70 prosenttia voi olla kuljetuskustannuksia.

Sekajätteen määrä vaihtelee vuosittain, sillä jätettä syntyy huomattavasti enemmän silloin, kun tehdasalueella tehdään rakennus- tai purkutöitä.

“Rakennus- ja purkujätteet, eristeet, pakkausjäte, varaosat, muovi ja kartonki ovat tyypillistä sekajätettä. Yhteistyökumppanit lajittelevat siitä pois kaikki, mille voi mahdollisesti olla hyötykäyttöä”, kertoo Puputti.

Joissain voimakattiloissa on mahdollista polttaa sekajätettä myös itse. Esimerkiksi Tervasaaren paperitehtaan omaan kattilaan on asennettu savukaasupesurit, jotka mahdollistavat sekajätteen polton. Sekajätteen poltto vaatii aina ympäristöluvan.

Omille kaatopaikoille on vielä käyttöä

Jokaisen UPM:n sellu- ja paperitehtaan yhteydessä on oma teollisuuskaatopaikka. Näitä kaatopaikkoja on Suomessa noin viisitoista ja ne ovat kooltaan yhden ja seitsemän hehtaarin välillä. Kaatopaikat ovat toimineet perinteisesti esimerkiksi kostean kuorimujun ja tuhkan sijoituskohteena. Kaatopaikkojen sulkemiselle ei ole Kaatopaikkajätteen nollataso -hankkeessa aikarajoja, vaikka niiden käyttöä pyritäänkin johdonmukaisesti ja päättäväisesti vähentämään.

”Kaatopaikkajätteen nollataso on suuremmassa mittakaavassa kustannuskysymys. Ratkaisut sekajätteen hävittämiseen ovat olemassa ja meillä on siitä eläviä esimerkkejä, kuten Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaat ja Saksan toiminnot. Tässä hankkeessa selvitämme mitkä ratkaisuista ovat kustannustehokkaimpia ja toimivat pitkälle tulevaisuuteen. Kaatopaikkajätteen nollatason tavoitteeseen päästään kyllä”, summaa Teemu Puputti.

Lue lisää:
Kaatopaikkajätteen nollataso on osa UPM:n vastuullisuustavoitteita vuodelle 2030 »
Puujakeet hyödynnetään pääosin energiantuotannossa »
Tuotannon sivuvirtana syntyvää tuhkaa hyödynnetään lannoitteena »
Soodasakan kierrätys on hankalaa sen koostumuksen vuoksi »
Lietteelle löytyy uusia hyötykäyttökohteita »
UPM ja kierrätys osoitteessa upm.fi »

Saara Töyssy

Lähetä kommentti

Kommentoi ilman LinkedIn®-tiliä »
Comments left without LinkedIn® sign-in must be approved before they are shown to others.