Paperin tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia

25.6.2015
Paperin tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia

Huhut paperin kuolemasta ovat suuresti liioiteltuja. Nuoret visionäärit uskovat ekosuunnittelun ja biotalouden siivittävän paperialan uuteen nousuun.

Painetun median hiipumista on ennustettu siitä asti, kun digitaalisen median suosio lähti kasvuun 20 vuotta sitten. Internetin yleistyminen on toki pienentänyt esimerkiksi sanomalehtien levikkejä, mutta monet nuoret innovaattorit kehottavat paperialaa keskittymään suremisen sijaan toimintansa uudistamiseen.

spyros-bousios
Spyros Bousios

Yksi tällaisista ajattelijoista on Spyros Bousios, Netherlands Kenniscentrum Papier en Karton (KCPK) –järjestön kiertotalousasiantuntija. Viime marraskuussa Bousios kertoi näkemyksistään European Paper Week -tapahtumassa Brysselissä, jossa hän maalasi kuvaa paperin roolista uudessa biotaloudessa.

– Tulevaisuudessa paperiala tulee käyttämään nykyistä laajemmin erilaisia raaka-aineita ja jalostamaan ne mahdollisimmanpitkälle. Silloin ei enää riitä, että valmistetaan pelkkää paperia ja kartonkia, Bousios sanoo.

Arvokkaat materiaalit

Bousioksen visio perustuu “Multiple-Input Multiple-Output” -tehdasmalliin, jossa tehtaalla hyödynnetään entistä laajempaa raaka-ainevalikoimaa ja valmistetaan entistä enemmän erilaisia tuotteita.

– Puista saatavan ensiökuidun sijaan tulevaisuuden paperitehdas hyödyntää raaka-aineenaan monia erilaisia sivutuotteita, kuten maatalouden ylijäämiä. Tutkimme esimerkiksi tomaatinvarsien ja yksivuotisten kasvien, kuten norsunheinien, käyttöä paperintuotannossa sekä luonnonsuojelualueilta saatavan ruohon käyttöä elintarvikepakkausten raaka-aineena.

Lopputuotteiden osalta Bousios näkee eniten potentiaalia niissä sivuvirroissa, jotka tällä hetkellä päätyvät kaatopaikalle. Tuotantoprosessin sivutuotteena syntyviä materiaaleja ei saisi leimata automaattisesti jätteeksi, vaan niihin tulisi suhtautua potentiaalisina raaka-aineina. Jätteet, liete ja prosessivedet sisältävät arvokkaita selluloosakuituja sekä muita orgaanisia ja epäorgaanisia komponentteja, jotka nykyisellään jäävät hyödyntämättä.

– Olemme tutkineet sivuvirtojen hyödyntämistä lisäarvoa tuovissa sovelluksissa, kuten biomuoveissa, vihreissä kemikaaleissa ja komposiittimateriaaleissa.

Entistä parempia paperilaatuja

Toisena tulevaisuuden veturina Bousios pitää uusia ominaisuuksia, joita paperiin voidaan lisätä innovatiivisten materiaalien ja teknologioiden avulla.

– Esimerkiksi aktiiviset paperipohjaiset elintarvikepakkaukset voivat pitää ruoka-aineet kauemmin syömiskelpoisena, hän sanoo.

Bousios toivoo tutkimuksensa tarjoavan paperialalle innostavia esimerkkejä siitä, miten ala voi turvata tulevaisuutensa panostamalla uusiin, rohkeisiin ideoihin, jotka poikkeavat perinteisistä liiketoimintamalleista.

– Paperialalla on valtavasti kokemusta biopohjaisesta toiminnasta, mikä antaa sille etumatkaa siirryttäessä fossiilisista polttoaineista uuteen biotalouteen. Paperista voi tulla uuden talousmallin keskeinen tekijä, joka yhdistää eri aloja, Bousios kuvailee.

Monet Bousiosin ennustuksista ovat jo muuttumassa todellisuudeksi UPM:llä. Vaikka UPM:n juuret ovat yhä tiukasti paperiteollisuudessa, se valtaa jatkuvasti alaa biotalouden edelläkävijänä kehittämällä biopolttoaineita, biokomposiittimateriaaleja ja muita suuren lisäarvon sovelluksia perinteisten tuotteidensa tueksi.

Uusi ajattelumalli

Bousiosin tavoin UPM:n paperinkehitysyksikön portfoliojohtaja Janne Varvemaa uskoo perinteisten käsitysten haastamiseen. Hän johtaa Lappeenrannassa sadan hengen tutkimustiimiä ja tekee läheistä yhteistyötä Augsburgin ja Changsun tehtaiden työntekijöiden kanssa luodakseen asiakaslähtöisiä, kestävään kehitykseen perustuvia innovaatioita.

– Meidän on kuunneltava nöyrästi asiakkaidemme tarpeita ja samaan aikaan uskallettava ehdottaa heille ympäristöystävällisempiä ratkaisuja, joiden uskomme hyödyttävän heitä, Vavemaa sanoo.

Hyvä esimerkki uudesta asiakaslähtöisestä innovaatiosta on UPM Valor aikakauslehtipaperi, jolle tämäkin lehti on painettu. Vallankumouksellinen ja korkealaatuinen paperi on 15 % kevyempää kuin muut vastaavat paperilaadut ja täyttää asiakkaiden toiveen saada laadukasta paperia entistä halvemmalla.

– Tutkimme paperien ominaisuuksia tarkemmin ja oivalsimme, että laatuun vaikuttavat eniten paperin ulkonäkö ja tuntu, ei sen paino. Painava lehti päästää toki miellyttävän tömähdyksen, kun sen pudottaa pöydälle, mutta ylimääräinen paino kuluttaa turhaan raaka-aineita. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten ekosuunnittelu auttaa paperia säilyttämään kilpailukykynsä, Varvemaa sanoo.

Isoja ideoita

Muut uudet paperilajit, kuten UPM Impresse ja UPM ReCat, ovat myös luovan ajattelun tulosta.

– Aloimme miettiä, miksi ei olisi mahdollista tehdä kaunista korkeabulkkista, päällystämätöntä paperia HSWO- ja syväpainatukseen tai valmistaa keräyskuidusta erittäin vaaleaa aikakauslehtipaperia. Se, ettei jotakin ole tehty aikaisemmin, ei tarkoita, etteikö sitä voisi tehdä tulevaisuudessa.

UPM on jo useiden vuosien ajan toteuttanut Bousiosin ajatusta sivuvirtojen hyödyntämisestä ja kiertotaloudesta.

– Hyvä esimerkki tästä on Keski-Euroopan tehtaidemme Cinerit-liiketoiminta, jossa siistauslietteen poltossa syntyvää tuhkaa hyödynnetään maanparannusaineena, Varvemaa kertoo.

– Kyse on ajattelutavan muutoksesta. Emme kehitä mahdollisimman halpoja tapoja päästä eroon jätteistä, vaan optimoimme prosessiemme materiaali- ja energiavirrat ja pyrimme hyödyntämään kaiken joko omissa prosesseissamme tai jonkin muun liiketoiminnan raaka-aineena, Varvemaa kertoo.

Hän uskoo, että päästöjen ja jätteiden vähentämisen lisäksi sivuvirtojen hyödyntäminen avaa runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kunhan teknologia kehittyy vielä vähän pidemmälle.

Varvemaa on vakuuttunut myös siitä, että UPM:n tekemä tutkimus hyödyttää koko alaa.

– Uskomme vakaasti, että biotalous on tulevaisuuden liiketoimintamalli. Haluamme osoittaa, että uudistuminen kypsällä alalla vaatii uudenlaista ajattelua ja vallankumouksellisia ideoita.

Visionäärien ala

jonna-kuusisto
Jonna Kuusisto

Varvemaan tavoin paperin tulevaisuuteen uskovat myös nousevat suomalaiset tutkijat, jotka tähtäävät töihin alalle ja kehittävät sille uusia sovelluksia.

Yksi tällaisista tutkijoista on Jonna Kuusisto, joka valmistelee parhaillaan väitöskirjaa Aalto-yliopiston Puunjalostustekniikan laitokselle. Hän oli Bousioksen tavoin yksi 12:sta nuoresta tutkijasta, jotka esittelivät tutkimusaiheitaan CEPI:n European Paper Week -tapahtumassa syksyllä.

Kuusiston tutkimuksen tavoitteena on kehittää kalsiumkarbonaattia ja tärkkelystä yhdistämällä sitoutumiskykyinen mikrokomposiitti, jolla voidaan korvata osa kuitumateriaalista paperinvalmistuksessa.

– Komposiitilla voitaisiin parantaa paperin ominaisuuksia, kuten lujuutta. Samanaikaisesti parantuisi myös paperinvalmistuksen kustannusrakenne. Tutkimme myös mahdollisuutta käyttää komposiittia päällysteessä sekä lisäaineena kartonginvalmistuksessa, Kuusisto sanoo.

Kun väitöskirja on valmis, Kuusisto tähtää töihin tutkimus- ja kehitystehtäviin yritysmaailmaan. – Opiskellessa ja konferensseissa näkee nuoria innostuneita tutkijoita, joilla on hienoja uusia ajatuksia ja innovaatioita. Olen varma, että paperilla on edessään lupaava tulevaisuus.

Nuoret mukaan verkostoihin

johanna-jarvinen
Johanna Järvinen

Samaa mieltä on myös Johanna Järvinen, joka valmistelee parhaillaan lopputyötään Aalto-yliopiston Puunjalostustekniikan laitokselle.

– Metsäteollisuus on todella mielenkiintoinen ja visionäärinen toimiala. Paperi- ja kuitutuotteita tarvitaan kaikkialla, joten teollisuuden sektori on varmasti merkittävä myös jatkossa. Lisäksi tutkimus on edennyt uusien tuotteiden, kuten nanoselluloosan ja mikrofibrillien osalta pitkälle, joten mahdollisuuksia riittää useaan suuntaan, Järvinen pohtii.

Järvinen huomauttaa, että aiemmin nuoret tulivat alalle enimmäkseen tehdaspaikkakunnilta. Nyt suuri osa opiskelijoista on kotoisin kaupungeista, ja he ovat kiinnostuneet esimerkiksi ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvistä asioista tai vaikkapa biokemikaaleista.

– Uusiutuvat materiaalit, tuotteiden kierrätettävyys ja tehokas metsänhoito ovat kaikki tärkeitä asioita, ja näissä kysymyksissä teollisuudenala on mielestäni parhaimmillaan.

Sisäpiirin kokemusta

Vuoden verran UPM:llä työskennellyt Järvinen on ennättänyt perehtyä toimialaan useasta vinkkelistä.

Hän aloitti uransa vuonna 2012 Bioforce-harjoitteluohjelmassa UPM Fray Bentosin sellutehtaalla. Lisäksi hän on kerännyt kokemusta UPM:n Shanghain myyntikonttorilta sekä seurannut etulinjassa metsäteollisuuden eurooppalaista edunvalvontaa CEPI:n toimistolla Brysselissä.

Järvinen painottaa, että ala tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia mutta nuoret on aidosti sitoutettava teollisuudenalaan. Jatkossa Järvinen haluaisi työskennellä paperi- tai selluteollisuudessa asiakasrajapinnassa.

– Paperiteollisuudessa on huikea määrä osaamista ja tietotaitoa, mutta myös nuoret on saatava mukaan alalle. Uskon, että kokeneiden eksperttien näkemyksistä sekä nuorten tutkijoiden ja opiskelijoiden tuoreita ajatuksia yhdistämällä syntyy runsaasti uusia ideoita ja innovaatioita, joista koko ala hyötyy.

Lue lisää:

www.upmpaper.com »
www.cepi.org/EPW »

Paperin aika ei ole ohi

Painoteollisuuden johtajat kertovat, miksi painettua mediaa tarvitaan myös tulevaisuudessa. Tutustu heidän ajatuksiinsa YouTubessa:
Tony Chambers, Wallpaper* -lehden päätoimittaja
Dominic Pemberton, Argos and Home Retail Group
Pauline Zosi, jakelu- ja markkinointijohtaja, IDEAT
Mercedes Erra, BECT:n perustaja ja Havas Worldwiden toimitusjohtaja

Teksti: Silja Kudel, Vesa Puoskari Kuvat: UPM, Courtesy of the interviewees

UPM Biofore

Lähetä kommentti

Kommentoi ilman LinkedIn®-tiliä »
Comments left without LinkedIn® sign-in must be approved before they are shown to others.