Liiketoiminnan strategiasta vastaava johtaja Kari Ståhlberg sanoo, että UPM on viime vuosina investoinut merkittävästi etenkin biopolttoaineisiin, tarrapapereiden tuotantoon ja selluun, jonka tuotantokapasiteetti kasvaa noin 10 prosenttia vuoden 2015 loppuun mennessä.
– Yksi selluinvestointien tärkeimmistä ajureista on kysynnän kasvu Kiinassa ja muualla Aasiassa. Globaaliin kysyntään vastataksemme olemme investoineet niin Uruguayn Fray Bentosin tehtaalle kuin Kymin ja Pietarsaaren tehtaille Suomeen.
Paperinvalmistuksessa yhtiö on panostanut Euroopassa tuotantotehokkuuteen ja kilpailukyvyn kehittämiseen, minkä ansiosta se on säilyttänyt kannattavuuden ja vahvan kassavirran haastavasta markkinatilanteesta huolimatta.
– Esimerkiksi Myllykosken paperitehtaiden kaupan avulla olemme hakeneet skaalaetuja meille tärkeillä alueilla, kuten aikakauslehtipapereissa. Tuotannon tehokkuus on meille tärkeää, ja yhdistymisestä saadut hyödyt näkyvät nyt selvästi tuloksessa, sanoo Stahlberg.
– Samalla kun kehitämme nykyisiä toimintojamme, investoimme myös aivan uusille alueille, joilla toimiminen perustuu olemassa oleviin vahvuuksiimme, hän lisää.
Uusissa liiketoiminnoissa UPM on keskittynyt etenkin biopolttoaineisiin, biokemikaaleihin ja biokomposiitteihin. Näillä liiketoiminta-alueilla kehitystyö pohjautuu vahvaan metsäbiomassan hankinnan osaamiseen ja jalostukseen.
– Lappeenrantaan juuri valmistunut biojalostamo on ensimmäinen keihäänkärki-investointi, jonka avulla pystymme arvioimaan, kuinka suureksi voimme tätä liiketoimintaa kehittää meille sopivassa markkinasegmentissä pidemmällä aikavälillä.
Lisäksi yhtiö rakentaa uutta tarramateriaaleja ja erikoispapereja valmistavaa tuotantoyksikköä Changshun tehtaalle Kiinaan. Myös tarralaminaateissa haetaan kasvua kehittyvillä markkinoilla ja korkean jalostusarvon tuotteissa.
Uusilla ideoilla uusia investointeja
Stahlberg huomauttaa, että valitun strategian ansiosta UPM:n kassavirta on säilynyt vahvana ja yhtiöllä on erinomainen kyky rahoittaa parhaaksi katsomiaan hankkeita. Ylipäätään rahoitusta on tällä hetkellä riittävästi saatavissa niin riskirahoituksena kuin pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta saatavana rahoituksena.
– Yritysten investointihaasteet liittyvät nyt pikemminkin heikkoon talouskasvuun ja kysyntään. Jos ei ole riittävää talouskasvua, niin ei ole myöskään merkittäviä uusia investointihankkeita. Nykyisessä tilanteessa pienet kehittämisinvestoinnit ovat monesti riittäviä kysynnän tyydyttämiseksi.
Työllisyydestä, kasvusta ja investoinneista vastaava EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen myöntää, että Euroopan vähäiset investoinnit johtuvat osaltaan pitkään jatkuneesta heikosta talouskasvusta.
– Tämä ei tosin ole pelkästään eurooppalainen ongelma, vaan vaikutus on globaali, hän huomauttaa.
– Myös kilpailukyvyn ongelmat haittaavat yritysten investointeja EU:n eri jäsenmaissa. Ratkaisu näihin ongelmiin on löydettävä kansallisella tasolla. Lisäksi meiltä puuttuvat toimivat sisämarkkinat esimerkiksi energian ja digitaalisten palveluiden osalta, hän lisää.
Katainen kiertää parhaillaan EU:n jäsenmaita esittelemässä komission investointipakettia, jonka tavoitteena on muun muassa sisämarkkinoiden syventäminen digi-, energia- ja pääomamarkkinoiden osalta sekä 315 miljardin euron arvoisen investointirahaston luominen.
Rahasto sijoittaa muun muassa yksityisten yritysten riski-investointeihin sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteishankkeisiin.
– Rahasto myöntää pääomasijoituksia ja keskittyy esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten korkeamman riskin investointeihin tai yritysten teknologiapilotteihin. Tarkoituksena on mobilisoida yksityistä rahaa näihin hankkeisiin, Katainen selventää.
Epäsuotuisat olosuhteet
Talouskasvun ja kysynnän rinnalla investointeihin vaikuttaa myös teollisuuden kilpailukyky eli millaisin edellytyksin yritykset voivat kilpailla Euroopassa tai globaaleilla markkinoilla.
Metsäteollisuuden eurooppalaisen etujärjestön CEPI:n arvion mukaan metsäteollisuus investoi Eurooppaan noin 5 miljardia euroa seuraavan kolmen vuoden aikana. Kohteina ovat muun muassa uudet läpimurtoteknologiat, kierrätys ja biotalous.
Tämä kuitenkin edellyttää, että yritysten liiketoimintaympäristöä kehitetään lainsäädännöllä. UPM:n Kari Stahlberg uskoo, että pelkästään yritysten toimintaa haittaavaa säätelyä purkamalla ja kilpailukykyä parantamalla investointeihin saadaan merkittävästi lisää vauhtia Euroopassa.
– Niin kansallinen kuin EU-tason sääntely vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön, joten lainsäädännön on oltava ennakoitavissa pitkällä aikavälillä. Tuotantolaitoksiin ja jalostamoihin tehtävät investoinnit vaativat runsaasti pääomia, joten yritysten on pystyttävä ennakoimaan toimintaympäristö vuosikymmeniksi eteenpäin myös lainsäädännön osalta.
Esimerkiksi käsittelyssä olevan EU:n biopolttoainelainsäädännön nopeat muutokset ovat luoneet epävarmuutta ja hidastaneet tai pysäyttäneet toimialan investointeja. Myös Katainen myöntää, että biopolttoaineisiin liittyvä keskustelu on ikävä esimerkki eurooppalaisen säätelyn vaikeudesta.
– Tässä kysymyksessä eri teollisuudenalat lobbaavat lujasti toisiaan vastaan. Toivottavasti saamme nopeasti aikaan hyviä päätöksiä jotta epävarmuus poistuisi. Ylipäätään EU:n olisi tehtävä energia- ja ilmastopolitiikkaan liittyviä päätöksiä pikaisesti, jotta energia-alan investointeihin saataisiin lisää varmuutta, Katainen päättää.
Vesa Puoskari
