– Metsäteollisuuden investointiprojektit ovat tuoneet mukanaan runsaasti uutta liiketoimintaa ja edistäneet kotimaista osaamista ja koulutusta. Tämä on erinomainen esimerkki, kuinka yksi teollisuudenala voi luoda lisäarvoa useille eri alueille, kertoo Uruguayn varaliikenneministeri Jorge Setelich vierailullaan Suomessa.
Vuosituhannen alkupuolella Uruguay kärsi vakavasta taantumasta, mutta kymmenen viime vuoden aikana bruttokansantuote on kasvanut keskimäärin 5,7 prosenttia vuodessa. Metsäteollisuuden osuus Uruguayn bruttokansantuotteesta on noin 1,5 prosenttia ja sen osuus viennistä on noin 10 prosenttia. Uruguay vie tuotteita nykyään 140 maahan.
Talouskasvun kiihdyttämisen lisäksi metsäteollisuus luo runsaasti uusia työpaikkoja. Toimiala työllistää suoraan noin 17 000 henkilöä, minkä päälle lasketaan muun muassa logistiikkaan ja palveluihin syntyneet välilliset työpaikat.
Koulutus ruokkii kasvua
Kohentuneen työllisyyden ansiosta alueiden väliset taloudelliset erot ovat tasaantuneet Uruguayssa huomattavasti.
– Aiemmin vauraus keskittyi pääkaupunkiseudulle ja maan sisäosissa tilanne oli vaikea. Metsäteollisuuden ansiosta merkittävä osa maaseudulla asuvista nuorista voi nykyään jäädä opiskelemaan ja työskentelemään kotiseudulleen, Setelich sanoo.
– Vanhemmat voivat myös kouluttaa lapsiaan kohonneen tulotason ansiosta. Kaikkiaan kehitys on parantanut maan sisäosissa asuvien ihmisten elämänlaatua merkittävästi. Nykyään voimme jopa järjestää koulukuljetuksia lapsille, jotka asuvat pitkien välimatkojen päässä.
Setelich huomauttaa, että koulutukseen panostaminen on yksi Uruguayn hallinnon päätavoitteista.
– Pyrkimyksenämme on, että nuoret siirtyvät koulutuksen jälkeen nopeasti työelämään, mutta heillä olisi hyvät mahdollisuudet jatkokoulutukseen myös työuran aikana.
– Koulutukseen investoimalla vahvistamme osaamista, jota tarvitaan esimerkiksi vientiin menevien tuotteiden jatkojalostamisessa. Vain tällä tavoin voimme luoda valmistamillemme hyödykkeille lisäarvoa perinteisen raaka-aineviennin sijaan, hän lisää.
Kannatusta investoinneille
UPM:n Fray Bentosin sellutehdas aloitti toimintansa vuonna 2007.
– Tehdas on erittäin moderni ja se on tuonut mukanaan alueelle uutta tekniikkaa, investointeja ja työpaikkoja. Tehtaan käynnistymisen jälkeen paikallisten ihmisten asenteet ovat muuttuneet myönteisiksi tämänkaltaisia projekteja kohtaan.
Setelich huomauttaa, että yritysten maine ja projektien uskottavuus vaikuttavat hankkeiden suunnitelmalliseen etenemiseen nykyään jopa enemmän kuin investointien tuomat rahavirrat.
– Digitaalisen tiedonvälityksen ansiosta ihmisillä on paremmat mahdollisuudet analysoida asioita, ja he ovat myös valistuneempia esimerkiksi ympäristöön, sosiaaliturvaan ja työturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Investoinnit infrastruktuuriin
Apulaisliikenneministerinä toimiva Setelich myöntää, että metsäteollisuudessa haasteita riittää edelleen, esimerkiksi puukuljetusten kehittämisessä. Toimialan liikennemäärät ovat merkittäviä, sillä noin 28 prosenttia kaikista Uruguayn maantiekuljetuksista (tonnia/km) on yhteyksissä metsäteollisuuteen.
– Tavoitteemme on tehostaa kuljetuksia infrastruktuuria parantamalla. Meillä on julkisen ja yksityisen sektorin yhdistävä investointisuunnitelma, jonka avulla pyrimme parantamaan tiestöä noin 1600 kilometrin matkalta seuraavan viiden vuoden aikana. Investoinnit ovat kannattavia, sillä ne tuovat suoria hyötyjä nopeasti.
Suunnitelmaan kuuluu muun muassa siltojen kantokyvyn parantaminen sekä raideliikenteen kehittäminen.
– UPM:n kanssa teemme yhteistyötä muun muassa maantiekuljetusten turvallisuuden parantamiseksi. Yksi Suomen vierailun tavoitteista on hankkia uutta tietoa menetelmistä ja teknologioista, joita voitaisiin soveltaa kuljetusalalla myös Uruguayssa.
Merkittäväksi toimijaksi metsäteollisuuteen
Setelich on vaikuttunut suomalaisesta metsäteollisuuteen liittyvästä osaamisesta ja tulevaisuuden näkymistä. Hän arvioi, että Uruguaylla on hyvät mahdollisuudet kehittyä tärkeäksi toimijaksi metsätaloussektorille.
– Suomessa etsitään jatkuvasti uusia mahdollisuuksia jalostaa puusta saatavaa biomassaa eteenpäin. Myös me haluamme luoda ja kehittää selluloosan valmistukseen liittyvää paikallista osaamistamme koko toimitusketjun osalta, mutta samalla laajentua myös muille kestävään kehitykseen liittyvän biotalouden, kuten bioteknologian ja bioenergian, aloille.
– Matkasta on varmasti paljon hyötyä tiedonvaihdon lisäämisessä ja uusien yhteisten mahdollisuuksien kartoittamisessa. Uskon, että myös meillä on merkittävä potentiaali metsäteollisuuden osaajana, päättää Setelich.
