Metsänomistajien talousillat pyörähtivät käyntiin – tule mukaan!

28.1.2016

Minkälaisilla pinta-aloilla konekitkentä on kustannustehokas metsänhoitotapa? Voiko yritys päivittää metsäkeskuksen tietokantaan (Metsään.fi) asiakkaansa mailla tekemänsä metsänhoitotyöt? Mikä on metsänomistajakohtainen metsävähennysoikeuden enimmäismäärä? Näihin ja moniin muihin visaisiin pulmiin vastattiin UPM:n tämän vuoden ensimmäisessä Metsänomistajien talousillassa Biofore-talossa Helsingissä tiistaina 12. tammikuuta.

Tapio Honkanen Mirja Heikkinen
Tapio Honkanen ja Mirja Heikkinen hakivat talousillasta tukea hyviin metsänhoitopäätöksiin. Homma hanskassa!

Tilaisuudessa käsiteltiin tuottoisaa metsänhoitoa ja metsäverotusta sekä vastattiin esille nouseviin kysymyksiin. Tilaisuuksia pidetään yhteensä 15 paikkakunnalla tammi- ja helmikuun aikana. Helsingissä paikalla oli niin kokeneempia kuin uusiakin metsänomistajia.

Tapio Honkanen on ollut metsänhoitotyössä nuorempana – oman metsän myötä aihe on tullut nyt ajankohtaiseksi. ”Olen hankkinut viime aikoina paljon tietoa yleisesti sieltä täältä ja tähän tapahtumaan osallistuminen on osa tiedonkeruutani. Puukauppoja en esimerkiksi ole koskaan itse tehnyt ja konkreettinen tietämys on tarpeen. Yksi ystäväni on alan ammattilainen ja kysynkin usein häneltä neuvoja. Metsään.fi on myös hyvä työväline. Sen avulla saa käsityksen eri kuvioista ja pystyy suunnittelemaan metsänhoitoa eteenpäin”, kertoo Tapio.

Mirja Heikkisen suvussa on pitkä historia metsätöistä. Mirja muistaa isoveljiensä Joukon ja Hannun olleen metsätöissä isänsä Armas Heikkisen sekä Leimu-hevosen kanssa. 5-vuotiasta Mirjaa ei uskallettu mukaan ottaa. Leimu saattoi vetää viittä suurta tukkia kerralla. ”Metsänhoito on muuttunut niistä ajoista. Omistamme nyt metsää yhdessä kolmen sisarukseni kanssa. Yhteisomistaminen ei ole aina täysin sopuisaa, mutta keskustelemalla asiat ovat aina selvinneet.” Metsässä tulee vietettyä myös vapaa aikaa. ”Siellä voi sienestää ja marjastaa, kerätä puolukat, vadelmat ja kantarellit talteen”, Mirja sanoo.

Hannele Eerola-Jämsenin suvussa on myös aina ollut metsää. Metsänhoito on tullut itselle ajankohtaiseksi viime vuosina. Matkailuyrittäjälle metsä ei ole ainoastaan sijoitus vaan myös monien mahdollisuuksien virkistyskohde. ”Matkailualalla trendinä on rauhan ja hiljaisuuden etsiminen. Metsää kannattaa hyödyntää myös tässä suhteessa. Mikä sen ihanampi paikka kuin suomalainen metsä? ” Mukana tilaisuudessa oli myös tytär Jasmin Jämsen. ”Olen ollut äidin kanssa kävellen tutustumassa metsiin, mutta en varsinaisissa metsätöissä. Metsään tutustuessa saa näkemyksen siitä, mitä oikeasti omistaa”, sanoo Jasmin. Metsänhoidossa perheellä apuna on Metsänhoitoyhdistyksen Metsäselain, jonka avulla maastossa on helppo hahmottaa kuvioiden rajat ja tarkastella metsänhoitotarpeita. Keväällä tilalla on luvassa istutusta kuuden hehtaarin alueella – äiti Hannele vihjaa, että Jasminille on varattu oma alueensa.

Mitä sinun metsällesi kuuluu keväällä? UPM toivottaa kaikki tervetulleiksi Metsänomistajan talousiltoihin ympäri Suomen! Ilmoittaudu mukaan täällä ».

Vastaukset jutun alussa esitettyihin kysymyksiin ovat kyllä, 6 – 10 hehtaaria, ei ja enintään 60 prosenttia ostetun metsän hankintamenosta.

Pääkuvassa: Hannele Eerola-Jämsen ja Jasmin Jämsen

Saara Töyssy

Lähetä kommentti

Kommentoi ilman LinkedIn®-tiliä »
Comments left without LinkedIn® sign-in must be approved before they are shown to others.