Asenne työntekoon pitää olla kohdillaan
Siitä on nyt melkein kymmenen vuotta. UPM:n johdossa kartoitettiin mahdollisuuksia laajentaa yhtiön toimintaa tulevaisuudessa perinteisestä puu- ja paperiteollisuudesta uusille aloille. Yhtenä ideana esiin nousivat biopolttoaineet.
Ryhdyttiin selvittämään mahdollisuutta polttoaineen jalostamiseen puuta kaasuttamalla. Toinen, alkuvaiheessa vähemmän huomiota saanut tie puutuotannosta polttoaineeksi oli jalostaa sellu- ja paperituotannon sivutuotteena syntyviä tähteitä.
”Mäntyöljy oli tietyllä tavalla kehitystyön spin-off, muistelee kehitysprosessiin mukaan vuonna 2008 tullut Jaakko Nousiainen. Spin-offissa oli kuitenkin etunsa: mäntyöljyn kanssa päästiin hyppäämään suoraan jalostamisen viimeiseen vaiheeseen, kun raaka-aine oli jo valmiiksi nestemäistä.
Mäntyöljy osoittautuikin kiinnostavaksi tutkimuslinjaksi, ja tämän vuoden toukokuusta mäntyöljypohjaista UPM:n kehittämää uusiutuvaa dieseliä on voinut tankata ABC:n ja St1:n asemilta ympäri Suomen.
”Tuote istuu UPM:n kaltaiseen yritykseen hyvin. Kuten puun, sellun tai paperin, myös uusiutuvan dieselin osalta merkittävä kilpailuetu meille on pääsy raaka-aineeseen. Lisäksi olemme tottuneet isoihin prosesseihin. Ja kestävä kehitys on UPM:ssä opittu jo vuosikymmeniä sitten. UPM:lle lisenssi toimia on, että hoidetaan hommat vastuullisesti”, Nousiainen sanoo.
Tuotekehitystyö on Nousiaisen omalla kohdalla vaihtunut oikeaksi tuotannoksi: nyt hän vastaa tuotantopäällikkönä UPM Lappeenrannan biojalostamon tuotannosta.
Innovaatiot työntävät metsäalaa uusiin suuntiin
Lappeenrannassa kehitetty uusiutuva diesel on hyvä esimerkki metsäteollisuuden uudistumisesta. VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin toteaa, että ”viimeisen kymmenen-viidentoista vuoden aikana olemme oppineet puusta raaka-aineena enemmän kuin edellisen sadan vuoden aikana yhteensä”. ”Tutkijamäärä, joka tähän on käytetty, on aika merkittävä.”
Esimerkiksi UPM:n tuoteportfolio koostuu nykyisin perinteisten paperi-, sellu- ja puutuotteiden lisäksi mm. erikoistarroista, polttoaineesta, energiasta, biokemikaaleista, vanereista ja muovin kaltaisista komposiiteista. Jo tuotantoon ehtineiden uusien tuotteiden lisäksi käynnissä on tuotekehitystä monella alalla.
UPM BioVerno -dieselin tuotekehitystyö kesti vuodesta 2007 vuoteen 2012, jolloin tuotantolaitoksesta tehtiin investointipäätös. Puupohjaisen uusiutuvan dieselin valmistusprosessi rakennettiin Lappeenrantaan Kaukaan perinteikkäälle tehdasalueelle. Investoinnin kokonaisarvo oli noin 179 miljoonaa euroa.
Lappeenrantalaisille ammattilaisille innovaatio ja investointi olivat hienoja uutisia. Biopolttoaineen tuotannon työllistämisvaikutus on paikallisesti noin 200 henkeä sisältäen myös välilliset työpaikat pääasiassa logistiikassa.
”Meillä on työntekijöitä, joiden tausta on metsäteollisuudessa, ja meillä on henkilöitä joiden tausta on voimalaitospuolelta. On väkeä myös kemianteollisuudesta, öljynjalostuksesta luonnollisestikin. Ja onpa useampi henkilö tullut kaivosteollisuudestakin”, Jaakko Nousiainen listaa uuden tuotantolinjan väkeä.
Itsekin Nousiainen on tullut alalle yllättävää tietä.
”Olen sikäli outolintu, että en ole insinööri, vaan koulutukseltani filosofian maisteri. Yliopistokemisti”, Nousiainen naurahtaa. Hän aloitti oman uransa UPM:n tutkimuskeskuksessa analyyttisena kemistinä.
Hän sanoo, että alalla on ”hyville tyypille hyvät etenemismahdollisuudet”.
”Polttoaineiden tuotantoprosessi vaatii omaa erityisosaamista ja vaatii paljon kouluttautumista ja työssä oppimista. Sitä kautta se kysyy avarakatseista, innokasta oppimisasennetta”, Nousiainen sanoo. ”Asenne työntekoon pitää olla kohdillaan. Ei riitä, että tietää mitä tekee. Pitää ymmärtää, mitä tekee.”
Uudistuva metsäala on mielekäs uravaihtoehto myös työstään syvempää merkitystä hakevalle. ”Itse näen metsäalassa jatkuvuuden, pysyvyyden. Alaa uudistamalla olemme myös osa Suomen tulevaisuutta”, Nousiainen toteaa.
Jaakko Nousiainen kertoo uusiutuvan dieselin innovaatiotarinan blogissaan:
Inspiroidu BioVernon innovaatiotarinasta!
Ville Blåfield
