Kuinka liikenteen hiilidioksidipäästöjä leikataan?

15.6.2017

EU:n komissio esitteli marraskuussa 2016 uuden lainsäädäntöpaketin, jonka tavoitteena on leikata CO2-päästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomessa liikenteen päästöjä pyritään vähentämään biopolttoaineiden käyttöä lisäämällä.

”Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen edellyttää, että parannamme liikennejärjestelmien tehokkuutta, luomme kannusteita vähäpäästöisille energiavaihtoehdoille ja lisäämme biopolttoaineiden käyttöä asteittain”, kertoo asiantuntija Kyriakos Maniatis EU:n komission energiapääosastolta. Maniatis sanoo, että liikenteen osuus EU:n kokonaispäästöistä on noin 25 prosenttia.

”Komission tavoitteena on edistää biopolttoaineiden käyttöä erityisesti raskaassa liikenteessä. Tärkeimpinä menetelminä ovat päästörajoitusten ja biopolttoainevelvoitteiden noudattaminen, mutta myös uusiutuvien polttoaineiden osuuden lisääminen lento- ja laivaliikenteessä”, Maniatis sanoo.

EU-maat ovat jo aiemmin sopineet sitovasta tavoitteesta, jonka mukaan uusiutuvien polttoaineiden osuus on nostettava vähintään 27 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2030 mennessä. Uuden lakialoitteen käsittely EU-elimissä on vasta alkuvaiheessa, direktiivin hyväksyminen kestää noin kaksi vuotta.

Korkeat tavoitteet uusiutuville

”Komissio on asettanut Suomelle erittäin korkeat sitovat tavoitteet. EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla sektoreilla päästöjä on vähennettävä jopa 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä”, sanoo Työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Riku Huttunen. Suomessa painopiste on etenkin liikenteen päästöjen vähentämisessä.

”Pyrimme nostamaan biopolttoaineiden osuuden 30 prosenttiin liikenteen polttoaineiden kokonaiskulutuksesta. Yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa voimme näin jopa puolittaa CO2-päästöt vuosien 2005–2030 välisellä ajanjaksolla”, hän arvioi.

Tällä hetkellä Suomessa tuotetaan noin 500 000 tonnia kehittyneitä biopolttoaineita vuosittain. Määrä on kasvatettava noin 1,1 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää noin 1,5 miljardin euron suuruisia investointeja.

Huttunen myöntää, että eron kurominen umpeen edellyttää tutkimus- ja kehitystyötä, innovatiivisia ratkaisuja ja uusia läpimurtoteknologioita.

”Prosessimme ovat jo erittäin kehittyneitä, ja meillä on johtavia tuotteita myös maailmanlaajuisesti vertailtuna. Uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehittämiseen liittyy kuitenkin aina taloudellinen riski. Riskin pienentämiseksi olemme luoneet tukijärjestelmän, joka kannustaa uusien teknologioiden kaupallistamista ja pilottilaitosten rakentamista EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle jäävillä sektoreilla.”

Kansallisen strategian mukaan vuosittainen tuki energiantuotantoon liittyville merkittäville investoinneille voi muutaman vuoden aikajaksolla nousta jopa 60 miljoonaan euroon vuodesta 2019 lähtien.

”Komission ehdotus osoittaa, että EU:n biopolttoainepolitiikka kuljetussektorilla jatkuu myös vuoden 2020 jälkeen. Uskomme, että EU:n uusi lainsäädäntö ja kansallinen strategiamme luovat yhdessä yrityksille vahvan pohjan ja erinomaiset mahdollisuudet investointeihin tällä alueella”, Huttunen vahvistaa.

Jätteistä polttoaineiksi

Komission uusi lainsäädäntöehdotus osuu tarkasti kiertotalouden ytimeen. Pyrkimyksenä on lisätä sivuvirtojen, biomassan ja jätteiden käyttöä biopolttoaineiden ja energian tuotannossa.

Huttunen pohtii, että Suomi voi kasvattaa puuraaka-aineen käyttöä biopolttoaineiden tuotantoon hyödyntämällä metsäteollisuuden sivuvirtoja yhä tehokkaammin. ”Teollisuuden näkökulmasta katsottuna on tärkeintä, että luomme puuraaka-aineelle mahdollisimman paljon lisäarvoa.”

Suomessa metsät kasvavat nopeammin kuin niitä korjataan. ”Puuta voidaan korjata metsistä kestävällä tavalla noin 80 miljoonaa kuutiota vuosittain. Kymmenen viime vuoden aikana hakkuut ovat olleet noin 60 miljoonaa kuutiota vuodessa, joten korjuuta voidaan lisätä nykyisestään”, Huttunen arvioi.

Suomessa uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on tällä hetkellä noin 42 prosenttia, mikä on kolmanneksi korkein luku Euroopassa. Hallituksen tavoitteena on nostaa tuotanto 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

”Suunta on oikea. Ajatuksena on leikata hiilidioksidipäästöjä ja lisätä bioenergian tuotantoa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Suomen tapauksessa tämä tarkoittaa biopolttoaineiden käytön lisäämistä liikennesektorilla”, Huttunen toteaa.

Lue lisää:

Liikenteen päästöt kuriin biopolttoaineilla

UPM BioVerno vähentää laivaliikenteen päästöjä

Vauhtia biopolttoaineteollisuudelle

Vesa Puoskari

Samankaltaiset