Yhteiskunnallisen arvon luonti on kiinnostava aihe. Erityisesti maissa, joissa UPM:n eri liiketoiminta-alueet tuottavat merkittävää lisäarvoa, yhtiö on myös tärkeä yhteisöverojen sekä välillisten verojen maksaja. Konkreettinen esimerkki arvonluonnista on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) selvitys, jonka mukaan UPM on eniten arvonlisää tuottava yhtiö Suomessa, kun mukaan lasketaan yhtiön luoma suora arvonlisä sekä hankinnoista syntyvät välilliset kerrannaisvaikutukset. Tämä pitää nyky-yhteiskunnan rattaat pyörimässä.
Jo ennen Suomen itsenäistymistä UPM:n edeltäjäyhtiöt loivat yhteiskunnallista arvoa maallemme lukuisin tavoin. Taajamat kasvoivat tehtaiden ympärille ja nykyään yhteiskunnan tarjoamista palveluista vastasivat monesti yritykset. UPM:n edeltäjät perustivat useita kansakouluja jo 1880-luvulla esimerkiksi Valkeakoskella ja Kuusankoskella. Kymi-yhtiö perusti Suomen ensimmäisen teollisuusammattikoulun jo vuonna 1918.
Perintöpapereita selaillessani huomasin, että Kuusankoskelta kotoisin olevana suvullani on usean sukupolven linkitys UPM:ään. Kuvassa on isosetäni Kaarlo, jonka kuvan ja todistukset löysin. Kaarlo kävi 1930-luvulla Kuusankosken kunnan Voikan tehtaan yksityisen kansakoulun ja jatkoi siitä Kymin Osakeyhtiön poikien kolmivuotiseen ammattikouluun. Silloin yhtiö koulutti työvoimansa itse alusta saakka, ja Kaarlokin jatkoi koulun jälkeen koko työuransa tehtaalla.
Itse aloitin koulunkäyntini kaupungin peruskoulussa 1970-luvulla. Kaupungin kaksivuotisen ammattikoulun jälkeen siirryin vuodeksi yhtiön ammattikouluun ja sieltä tehtaalle vuonna 1987. Nuorempi pikkuveljeni eteni samaa polkua sillä erotuksella, että oppisopimuskoulutus ja työn ohessa oppiminen olivat korvanneet tehtaan ammattikoulun.
Sukuni esimerkki kuvaa suomalaisessa koulutuksessa tapahtunutta muutosta. Toki UPM tukee edelleenkin koulutusta, hyvinä esimerkkeinä Lukukeskuksen Sanat haltuun -hanke sekä yliopistoyhteistyö. Lisäksi UPM järjestää oppisopimustyyppistä koulutusta tehtailla yhä edelleen. Pääasiassa koulutus kustannetaan kuitenkin verovaroin.
Maailma on muuttunut, ja siksi yhteiskunnalliset olosuhteet sekä toimintaympäristö on hyvä ottaa huomioon yritysten toimintaa arvioitaessa.
Kaarlon kanssa meillä näyttää olleen yhteistä se, että molemmat saivat huonon numeron liikunnassa. Selkeänä erona se, että Kaarlo pukeutui aikoinaan mennen tullen tyylikkäämmin kun sukulaisensa nykyään.
Lue lisää tarinoita menneiden sukupolvien työelämästä ja arjesta
