UPM ja lannoite- ja kasviravinneosaaja Yara Suomi julkistivat marraskuussa 2016 yhteisen kaksivuotisen kehityshankkeen, jossa metsäteollisuuden sivuvirroista kehitetään lannoitevalmistetta täydentämällä jaetta mineraalilannoitteilla käytännön viljelyyn sopivaksi ratkaisuksi.
Hankkeelle on myönnetty osarahoitus ympäristöministeriön alaisuudessa toimivasta Ravinteidenkierrätysohjelmasta (Raki2). Yhteistyö Yaran kanssa lannoitteen kehittämiseksi aloitettiin jo vuonna 2016 ja ensimmäiset koeviljelyt tehtiin viime kesänä positiivisin tuloksin.
Maataloudessa on kautta historian hyödynnetty tuotannon sivuvirtoja: peltoja on rikastettu oman tilan karjan lannalla. Yaran ja UPM:n hankkeessa kehitettävässä lannoitteessa voidaan hyödyntää sellu- ja paperitehtaiden jätevesien puhdistamisessa syntyviä lietteitä ja näiden sisältämää typpeä ja fosforia, mahdollisesti myös biomassan poltossa syntyvää tuhkaa. ”UPM:n rooli kehityshankkeessa on tutkittavan sivuvirran tuottamisen lisäksi valmistusteknologian testaaminen ja laitossuunnittelu, joka tarkoittaa ensisijassa lietteen kuivausratkaisua. Yara toteuttaa astia- ja peltokokeet ja vastaa viljelijäyhteistyöstä sekä tuotteen asemoinnista markkinoilla”, kertoo UPM:llä hanketta vetävä Katja Viitikko, sivuvirtojen hyötykäytön ohjelmapäällikkö T&K-organisaatiosta.
Hyvää ravinnesuhdetta ja käytettävyyttä etsitään
Lannoitetutkija Raimo Kauppila Yara Suomesta on työskennellyt lannoitteiden parissa yli 25 vuotta ja toimii asiantuntijana merkittävimmissä strategisissa hankkeissa. ”UPM:n vedenpuhdistamoiden bio- ja primääriliete ovat suhteellisen homogeenistä orgaanista materiaalia. Ravinnekoostumus ei kuitenkaan ole ihanteellinen. Jos pellolla käytettäisiin suoraan tätä materiaalia, sitä tulisi levittää kymmeniä tonneja hehtaaria kohden. Hankkeessa tarkastelemme, mitä ravinteita sivuvirroista löytyy ja miten niitä tulee täydentää, jotta pääsemme kasvin kannalta järkevään lannoitusohjelmaan ja saamme koostumuksen toimimaan mineraalilannoiteratkaisuilla siten, että lannoite on maanviljelijän näkökulmasta mahdollisimman käytettävä”, hän kertoo.
Suomessa kasvit pystyvät hyödyntämään lannoituksessa niille annettavat ravinteet parhaiten kesän alussa voimakkaan ja lyhyen kasvukauden aikana. Lannoitus tehdään siis pääasiassa kylvön yhteydessä keväällä ja sitä täydennetään kasvin tarpeiden mukaan. Jos kasvi pystyy hyödyntämään kaikki sille annetut ravinteet, ylimääräisiä ravinteita ei jää peltoon, jolloin niitä ei myöskään huuhtoudu sateiden mukana vesistöihin.
Kehitettävää lannoitevalmistetta testataan kesällä 2017 Yaran Kotkaniemen koetilalla. Kehitystyö ja tutkimukset jatkuvat vuonna 2018.
Lannoiteteollisuus innovoi vastatakseen tulevaisuuden haasteisiin
Kiihtyvä väestönkasvu yhdistettynä elintason nousuun asettaa yhä suurempia vaatimuksia maapallolla käytössä olevalle viljelyalalle. Samaan aikaan ilmastonmuutos muuttaa suuria maa-aloja viljelykelvottomiksi. Elintason nousu kehittyvissä maissa merkitsee lisääntyvää lihankulutusta: tonniin broilerinlihaa tarvitaan kaksi tonnia viljaa, porsaanliha vaatii neljä tonnia ja naudanliha kahdeksan tonnia. Viiden viime vuosikymmenen aikana viljan kulutus onkin kasvanut vuosittain 2,1 prosenttia, kun maapallon väestö on kasvanut 1,6 prosentin vuosivauhtia.
”Vuoteen 2050 mennessä meidän pitäisi pystyä tuottamaan 60 prosenttia nykyistä enemmän ravintoa. Tällä hetkellä esimerkiksi eurooppalaisten kuluttamaa ruokaa viljellään 34 miljoonan hehtaarin alueella Euroopan ulkopuolella. Meidän pitäisi ottaa enemmän vastuuta omasta ruoantuotannostamme”, sanoo Jari Pentinmäki, Yaran Pohjoismaiden markkinoinnin johtaja. Globaalisti toimivan Yaran asiakkaina on maailmanlaajuisesti 20 miljoonaa maanviljelijää. Yara Suomi valmistaa tällä hetkellä Suomessa Uudenkaupungin ja Siilijärven tehtailla 1,5 miljoonaa tonnia lannoitteita vuodessa. Tästä noin 80 prosenttia menee vientiin.
Lannoiteteollisuus pyrkii vastaamaan globaaleihin ruoantuotannon haasteisiin kehittämällä täsmällisesti kunkin kasvin ravinnevaatimuksiin ja kasvuvaiheeseen kohdennettuja lannoitteita. ”Teemme kovasti töitä muun muassa digitalisaation kanssa parantaaksemme viljelyalan ja ravinteiden hyötykäyttösuhteita ja pienentääksemme huuhtoumia ja päästöjä. Esimerkiksi kehittämämme N-Sensor-teknologia osaa lukea kasvuston biomassaa ja lehtivihreää ja annostelee kasvilajille kehitetyn algoritmin pohjalta oikean määrän typpeä silloin, kun viljelijä haluaa kasvukaudella optimoida sadon ja valkuaisen määrää”, kertoo Pentinmäki.
Kierrätyslannoitteet eivät kuitenkaan ole taikapölyä, joiden avulla ratkaistaisiin sekä teollisuuden sivuvirtojen tehokas kierto että kasvavan väestön ravinto-ongelma. ”Kierrätyslannoitteisiin liittyy myös aiheetonta innostusta. Esimerkiksi Suomessa meillä on erinomaisen puhdas ruokatuotanto, jota ei missään nimessä saa vaarantaa lisäämällä ravinnekiertoon sellaisia aineksia, jotka eivät sinne kuulu. Yaralle yhteistyö UPM:n kanssa on mielekästä, sillä kummallakin osapuolella tavoitteena on kehittää järkevä ja toimiva, vastuullinen ja kestävä uusi lannoite, jolle on olemassa todellinen markkina”, painottaa Pentinmäki.
Lue lisää
Maailma kääntyy kiertotalouteen
UPM Kaukas näyttää mallia kiertotaloudessa
Saara Töyssy
