EU:n Kasvun karavaani vierailulla UPM Kaukaan tehtaalla

15.11.2017
Maroš Šefčovič, Marko Janhunen (UPM), Jussi Pesonen (UPM), Jaakko Nousiainen (UPM)

Euroopan unioni valmistelee parhaillaan uutta energia- ja maankäyttölainsäädäntöä, joka tukee Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Lakiesityksillä on suuri vaikutus metsäteollisuuteen, joka kehittää parhaillaan uusia biopohjaisia tuotteita.

“Suomessa ollaan siirtymässä biotalouden uuteen aikakauteen, jossa metsiä ja metsäteollisuuden prosessitähteitä käytetään innovatiivisesti biopohjaisessa teollisuudessa ja uusiutuvan energian tuotannossa”, totesi lokakuussa Suomessa energiaunionin kiertueella vieraillut Euroopan komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič.

Suomessa Šefčovič vieraili UPM Kaukaan tehtaalla ja UPM:n Lappeenrannan biojalostamolla yhdessä Euroopan parlamentin jäsenten Miapetra Kumpula-Natrin ja Heidi Hautalan kanssa. Vierailun jälkeen he keskustelivat EU:n energiapolitiikasta ja uusista lakiehdotuksista yleisötilaisuudessa Lappeenrannan kaupungintalolla.

Šefčovič pitää UPM:ää puunjalostusteollisuuden johtavana toimijana, joka etsii jatkuvasti uusia innovaatioita uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön.

“Olen erittäin vaikuttunut UPM:n merkityksestä useilla liiketoiminta-alueilla, ja kuinka se laadukkaan suunnittelu- ja tutkimustyönsä kautta kehittää jatkuvasti uusia teknologioita biopohjaisen teollisuuden käyttöön. Uusia innovaatioita syntyy täällä nyt hurjalla vauhdilla.”

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen toivotti vieraat tervetulleiksi UPM:n tutkimus- ja tuotekehityskeskukseen, ja samalla hän kannusti EU-viranomaisia edistämään vakaata lainsäädäntöä yhtiöiden toiminnan perustaksi.

“Teemme sijoituksia 20–30 vuoden tähtäimellä. Tarvitsemme selkeän pitkän aikavälin lainsäädännön, jotta voimme kehittää biotaloutta edelleen. Sijoituksemme vaativat suuria pääomia, joten meillä ei ole varaa erehtyä päätöksissämme”, hän totesi.

Kehittyneiden biopolttoaineiden asialla

EU:n toimielimet keskustelevat parhaillaan uusiutuvan energian direktiivistä vuosille 2021–2030. Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten täyttämiseksi EU ja kansalliset viranomaiset ovat asettaneet kunnianhimoiset hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet.

“Energiapakettiehdotuksessamme pyrimme lisäämään puupohjaisista tähteistä ja jätteestä valmistettujen kehittyneiden biopolttoaineiden käyttöä ja vähennämme ruokapohjaisten biopolttoaineiden osuutta”, Šefčovič kertoo.

Komission tavoitteena on kasvattaa kehittyneiden biopolttoaineiden osuutta 6,8 prosenttiin polttoaineiden kokonaiskulutuksesta. Tämä edellyttää huomattavia sijoituksia uusiin teknologioihin, jotka käyttävät muita kuin elintarvikepohjaisia raaka-aineita.

“Painopisto on jo nyt siirtymässä ensimmäisen sukupolven biopolttoaineista kehittyneisiin biopolttoaineisiin, mikä on myös ehdotuksemme tavoite. Toivomme, että tämä edistää myös kehittyneitä biopolttoaineita valmistavan teollisuudenalan kasvua vuoteen 2030 mennessä.”

Šefčovič korostaa, että komissio ymmärtää hyvin yhtiöiden toiveet vakaasta lainsäädännöstä.

“Meidän ei olisi pitänyt muuttaa sääntöjä kesken lainsäädäntöprosessin muutama vuosi sitten. Komission selkeä kanta on, että kun raakamäntyöljy on kerran hyväksytty kehittyneiden biopolttoaineiden lähteeksi, sen pitää myös pysyä siellä.”

“Tiedän, että aihe on herättänyt paljon keskustelua, mutta tiedän myös, että monet parlamentin jäsenet ja EU-jäsenvaltiot ymmärtävät asian tärkeyden Suomelle.”

Miapetra Kumpula-Natri, Heidi Hautala, Jaakko Nousiainen (UPM), Euroopan komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič, Jussi Pesonen (UPM) ja Marko Janhunen (UPM)

Kestävät hakkuut on taattava

Toinen aihe on maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsänhoitoa koskeva LULUCF-lainsäädäntö. Se säätelee metsien, hiilinielujen ja maankäytöstä aiheutuvien päästöjen huomioimista EU:n ilmastotavoitteissa.

Biotalous kasvaa Suomessa nopeasti, ja metsäteollisuus tähtää hakkuumäärien kasvuun nykyisestä 60 miljoonasta kuutiometristä 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

Samanaikaisesti EU kuitenkin haluaa vähentää metsämaiden käyttöä Euroopan ilmastopolitiikan kautta. Jos Suomen hakkuutavoitteet täyttyvät, metsien käyttö saatetaan laskea hiilidioksidipäästöiksi. Suomen olisi tällöin ostettava päästöoikeuksia muilta EU:n jäsenvaltioilta tai vähennettävä hiilidioksidipäästöjä entisestään muilla teollisuudenaloilla, joiden päästötavoitteet ovat Suomessa jo ennestään hyvin tiukat.

“LULUCF-lainsäädännön merkittävä epäkohta on, että EU käyttää laskelmissaan vertailukohtana metsien käyttöä vuosina 1990–2009, vaikka sen olisi pikemminkin katsottava tulevaisuuteen. Viisikymmentä vuotta sitten Suomen puusto kasvoi vuosittain noin 60 miljoonaa kuutiometriä. Nykyään vuotuinen kasvu on noin 110 miljoonaa kuutiometriä, ja sen on arveltu lisääntyvän 150 miljoonaan kuutiometriin. Tämä osoittaa, että täällä on tehty asioita oikein”, Pesonen korostaa.

“UPM on jo kauan ollut kiertotalouden edelläkävijä. Biotaloudessa fossiiliset tuotteet korvataan uusiutuvilla ja kestävillä materiaaleilla. Mielestäni raaka-aineiden kestävä ja tehokas käyttö on ainoa ratkaisu maailmanlaajuisiin ongelmiin. Meidän pitäisi keskittyä uusiin innovaatioihin ja sijoitusmahdollisuuksiin”, hän jatkaa.

LULUCF-lakiehdotus liittyy läheisesti komission vastuunjakoehdotukseen, jossa Suomelle on asetettu 39 prosentin päästövähennystavoite vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lainsäädäntöprosessi on vielä kesken, ja ehdotuksessa ja laskutavoissa on vielä useita ratkaisemattomia ongelmia.

Eurooppa näyttää mallia

Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri (S&D) muistuttaa, että biotalouden kehitys sisältyy myös Pariisin ilmastosopimukseen.

“EU-lainsäädännön tulisi pyrkiä tukemaan hiilidioksidipäästöjä vähentäviä toimia. Talousmetsien hoito on myös osaltaan hiilinielujen ylläpitoon liittyvää työtä. Siksi lainsäädännön perustavanlaatuiset lyhyen aikavälin muutokset ovat todellinen uhka innovaatioille ja sijoituksille. Pitkällä aikavälillä ne saattavat vaarantaa jopa päätavoitteemme eli ilmastonmuutoksen hidastamisen”, hän toteaa.

Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala (vihreät) myöntää, että yhtiöt tarvitsevat vakaan pitkän aikavälin lainsäädäntöympäristön. “Ilmastonmuutos näyttää kuitenkin etenevän odotettua nopeammin, joten ongelmasta tulee entistä kiireellisempi.”

“Luonnonvarojen tehokas käyttö nivoutuu ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun etenkin energiatuotannon alalla. Raaka-aineita olisi ohjattava pitkäaikaiseen loppukäyttöön, jossa niistä olisi eniten hyötyä kiertotaloudelle. Siksi suhtaudun varauksella Suomen hallituksen strategiaan lisätä hakkuita runsain määrin biopolttoaineen valmistuksessa tarvittavan biomassan tuotantoa varten”, Hautala sanoo.

Šefčovič luottaa, että metsiä hoidetaan Suomessa erittäin hyvin myös tulevaisuudessa.

“Selvitämme parhaillaan, kuinka Suomen ehdotus voitaisiin toteuttaa ilman, että oma ehdotuksemme heikkenee kansainvälisesti katsottuna. Meidän on oltava uskottavia siinä, kuinka hoidamme omia metsiämme, miten suhtaudumme metsäkatoon ja kuinka laskemme metsien hakkuut “, hän toteaa.

“Eurooppa haluaa johtaa esimerkillään, joten juuri niin me aiomme tehdä. Yritämme Euroopan komissiossa löytää ratkaisun, joka sopii Suomelle ja samalla säilyttää komission ehdotukseen sisältyvät tavoitteet.”

Vesa Puoskari

Samankaltaiset