Diplomityöntekijä rientää apuun kierrätysravinteiden valtakunnallisessa käyttöönotossa

8.6.2017

Ravinteita, jotka muuten päätyisivät saastuttamaan Itämerta, voidaan hyödyntää jätevesien biologisessa käsittelyssä. UPM on edelläkävijä jätevesien puhdistamisessa kierrätysravinteiden avulla.

Metsäteollisuus on millä tahansa mittapuulla mitattuna suuri vedenkäyttäjä. Vedenkäytön energia- ja resurssitehokkuuteen sekä jätevesien puhdistamiseen on panostettu UPM:ssä jo vuosikymmenten ajan.

Nyt on aika tarttua jäteveden puhdistuksessa käytettäviin ravinteisiin: kierrätysravinteet valjastetaan käyttöön ensin Suomessa ja sitten globaalisti. Suomessa on poikkeuksellisen runsaat ja hyvälaatuiset makean veden pohjavesivarat. Itämeri on kuitenkin pahoin saastunut. Saastumiseen ovat vaikuttaneet maataloudesta ja teollisuudesta niin Suomessa, muissa Pohjoismaissa, Venäjällä kuin Baltian maissakin veteen viime vuosikymmenien aikana valuneet ravinteet.

”Teollisesti tuotettuihin ravinteisiin käytettävä typpi sidotaan ilmasta prosessissa, joka vie paljon energiaa. Fosfori taas louhitaan fosfaattikivestä, joka on ehtyvä luonnonvara. Samaa fosforia voitaisiin käyttää myös ruoantuotannossa lannoitteena. Kun teollisuuden ja maatalouden ravinteet otetaan prosesseista ja sivuvirroista talteen, ne eivät myöskään päädy vesistöihin. Kyse on myös järkevästä kierrättämisestä ja kiertotaloudesta, toisen roskasta tulee toisen aarre”, perustelee diplomityöntekijä Sonja Ahvenainen, jonka kesä kuluu kierrätysravinteiden testauksessa UPM Kaukaalla Lappeenrannassa.

Sonjan diplomityön ohjaajat UPM:llä ovat liiketoimintojen ympäristötuesta vastaava Corinne Le Ny-Heinonen ja vanhempi tutkija Marjukka Joutsimo. Diplomityöhön tehdään aluksi kirjallinen osio, varsinaiset testijaksot Kaukaalla ovat kesällä yhden tai kahden viikon mittaisia.

Töitä Itämeren tilan parantamiseksi tehdään monella rintamalla. Yksi toimijoista on Elävä Itämeri -säätiö (Baltic Sea Action Group), joka sitouttaa yrityksiä ja maanviljelijöitä toimimaan Itämeren hyväksi.

UPM on tehnyt säätiölle jo kolme sitoumusta. Kaksi sitoumuksista on jo viety päätökseen hankkeissa, joissa tutkittiin tuhkapohjaisten biosuodattimien käyttöä maatalouden ravinnevirtojen sitomisessa sekä päivitettiin vesistölle haitalliseksi luokiteltavien kemikaalien lista. Kolmas sitoumus on työn alla ja etsii ratkaisuja, joilla yhtiö pääsee globaalisti 2030-vastuullisuustavoitteeseensa käyttää ainoastaan kierrätysravinteita jätevedenpuhdistuksessaan.

Miten tavoitteeseen päästään?

Kierrätysravinteiden markkinat kehittyvät, mutta ovat edelleen hyvin hajanaiset. Mistä tarvittava määrä ravinteita saadaan? Kuinka tehtaiden infrastruktuuri ja logistiikka sopeutuvat muutokseen? Vastauksia näihin kysymyksiin Sonja on hakenut jo aiempina työjaksoinaan UPM:llä, ja tänä kesänä taustatyö huipentuu valittujen kierrätysravinteiden käytön konkreettiseen testaukseen jätevedenpuhdistuksessa.

Testit tehdään UPM Kaukaalla, mutta testauksen ohella tarkastellaan mahdollisuuksia käyttää valittuja kierrätysravinteita laajemminkin UPM:n Suomen yksiköissä ja myöhemmin myös kaikkialla UPM:ssä.

Tutkimus on samalla Sonjan diplomityö.

”Selvitin viime kesänä, mistä kierrätysravinteita voi saada, miten paljon niitä tarvitaan ja onko niiden käyttöönotto ylipäänsä mahdollista. Selvityksen päätteeksi voitiin todeta, että kierrätysravinteiden globaali käyttöönotto on mahdollista vuoteen 2030 mennessä”, Ahvenainen kertoo. Jäljellä on siis enää toteutus!

UPM Rauma jo malliesimerkki

Rauman metsäteollisuuden kaikki jätevedet on käsitelty biologisesti vuodesta 1991 lähtien, ja vuonna 2002 UPM ja Rauman kaupunki aloittivat jätevesiensä yhteispuhdistuksen.

”UPM Rauman paperitehtaalla säiliöauto käy tuomassa kierrätysravinneliuosta kahdesti viikossa. Tämä kertoo jotakin siitä, kuinka suuria määriä ravinteita tarvitaan. Käytettävä kierrätysravinne on syytä hankkia läheltä käyttöpaikkaa, sillä sen kuljetus ei ole järkevää taloudellisesti eikä kuljetusten hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta”, kuvailee Ahvenainen.

Osa kierrätysravinteista voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa saada UPM:n omista sivuvirroista, mutta täysi omavaraisuus ei ole mahdollista. ”Itse tuotannossakin kiertää ravinteita, mutta jätevedenpuhdistamon ravinteiden parempi talteenotto on suurempi mahdollisuus”, Ahvenainen kertoo.

Teoria, käytäntö ja konkreettinen tarve kohtaavat

Lääketieteen opinnoista lukioaikana haaveillut Sonja Ahvenainen huomasi olevansa oikealla alalla heti aloitettuaan ympäristötekniikan opinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa vuonna 2013. Kesällä 2016 Sonja palkattiin tekemään kirjallista esiselvitystyötä kierrätysravinteiden käytöstä jätevedenpuhdistuksessa. Työ konkretisoituu tänä vuonna, kun Sonjan tehtäviin kuuluu kierrätysravinteiden testaus UPM Kaukaan jätevedenpuhdistuksessa.

”Olin jo viime kesänä innoissani tehtävästä, jolla tiesin olevan oikeaa vaikutusta. Minulle on hyvin merkityksellistä, että saan olla mukana tekemässä maailmasta puhtaamman. UPM:llä työskentely on ollut hieno kokemus. Kaikilla ympäristöasiantuntijoilla on oma erikoisalansa, josta he tietävät uskomattoman paljon”, Ahvenainen kertoo.

Lue lisää:

Kierrätettävillä ravinteilla kohti puhtaampaa Itämerta

Hedelmällinen maaperä teollisen mittakaavan kierrätyslannoitteelle

Vastuullinen vedenkäyttö on yksi UPM:n Biofore Share and Care -ohjelman neljästä painopistealueesta

Elävä Itämeri -säätiön sivut

Saara Töyssy

Samankaltaiset