Sata vuotta hyvinvointia metsistä

Paula Horne
Paula Horne
Research Director, Forest Sector Research Group, Pellervo Economic Research
14.6.2018

Suomi juhli viime vuonna 100-vuotista itsenäistä taivaltaan. Aivan alkumetreillä metsät olivat vielä pääosin agraaritaloudessa elävän yhteiskunnan kehityksen perusta. Metsiä hakattiin noin 30 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, josta oli kuitenkin vielä yli 20 miljoonaa kuutiometriä polttopuuta. Osittain ulkomaisella pääomalla perustetut, puuta jalostavat teollisuuslaitokset loivat kuitenkin pikkuhiljaa jo pohjaa talouden ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvulle. Laaja yksityismetsänomistus sekä metsätalouden ja -teollisuuden työpaikat toivat tuloja suoraan kansalle, kun taas yritys-, pääoma- ja tuloverotus kerryttivät valtion budjettia mm. koulutuksen ja terveydenhuollon kehittämiseksi.

Nyt – 100 vuotta myöhemmin – metsäteollisuus on edelleen Suomen viennin veturi ja yksi hyvinvoinnin tuottajista. Nykyään Suomi ei vain ole taloudellisti menestynyt, mutta myös johtaa mm. ympäristöntilan, onnellisuuden ja turvallisuuden vertailuissa koko maailmassa ja on OECD-maista kärjessä koulutuksen suhteen. Metsiä hakataan hieman yli kaksinkertainen määrä verrattuna sadan vuoden takaiseen, mutta metsäpinta-ala ja suojeltujen alueiden määrä on kasvanut. Puun suora energiakäyttö on laskenut puoleen, kun taas puun jatkojalostus ja sen tuomat taloudelliset hyödyt yhteiskunnalle ovat nousseet monikertaiseksi.

Tulevaisuudessa kiertotalouden vaatimukset yhdistettynä ilmastonmuutoksen haasteisiin painottavat entisestään uusiutuvien raaka-aineiden kestävää käyttöä. Metsiin perustuva teollisuus tulee olemaan Suomen biotalouden kulmakivi. Vientivetoisena alana metsäteollisuus on kuitenkin osa myös globaalia ratkaisua kasvavien tarpeiden tyydyttämiseen. Maailman väestön vielä kasvaessa ja elintason noustessa kysyntä kuiduista, ruuasta ja energiasta lisääntyy. On välttämätöntä pystyä vastaamaan näihin haasteisiin sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Puuhun perustuvat tuotteet tulevat korvaavat esimerkiksi fossiilisia raaka-aineita ja puuvillaa.

Suomi on muuttunut paljon sadassa vuodessa. Samalla vastuu oman yhteiskunnan kehittämisestä on muuttunut yhä vahvemmin kansainväliseksi yhteisvastuuksi maapallon ja sen väestön hyvinvoinnista. Metsillä ja niihin perustuvalla teollisuudella on siinä vahva rooli.

Related Stories