Kaikki pitävät puusta

22.2.2018

Puu on elävä ja lämmin materiaali. Se tuoksuu ja tuntuu hyvältä, ja sillä on positiivisia terveysvaikutuksia.

Puutuotteiden käytöllä on monia positiivisia vaikutuksia, joita selvitetään Aalto-yliopiston kattavassa tieteellisessä tutkimuksessa.

“Puu auttaa vähentämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia, mikä edistää puun käyttöä kalusteissa, verhouksissa ja rakennusmateriaalina”, toteaa Aalto-yliopiston puutekniikan professori Mark Hughes.

Hughesin mukaan useat megatrendit vauhdittavat uusien puurakennusten kysyntää.

“Rakennuksilla on pitkä käyttöikä, joten ne myös sitovat hiiltä pitkäksi aikaa.”

Aalto-yliopisto on Hughesin johtamana mukana EU:n EIT Climate-KIC -hankkeessa. Se keskittyy positiivisesti ympäristöön vaikuttaviin innovaatioihin, joilla on kaupallista potentiaalia.
“Olemme tutkineet erilaisten rakennusten ja rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä. Puu on rakenteellisiin ominaisuuksiinsa nähden kevyt materiaali, joten myös puurakennusten perustukset voivat olla muita rakennuksia kevyempiä. Tämä puolestaan pienentää kuljetuskustannuksia”, Hughes sanoo.

Puu sopeutuu ympäristöönsä

Puun käyttö pienentää rakennuksen ympäristövaikutuksia, mutta elävänä materiaalina puu lisäksi reagoi ympäristöönsä.

Puu sitoo kosteutta, mistä on etua silloin, kun rakennuksen sisäilman suhteellinen kosteus vaihtelee suuresti. Puu säätelee ympäristöään passiivisesti ja voi tällä tavoin vähentää esimerkiksi mekaanisen ilmanvaihdon tarvetta.

“Kun ilma on kosteaa, puu imee kosteutta. Vastaavasti kuivalla ilmalla puu vapauttaa kosteutta. Näin ilmankosteus pysyy tasaisena ja sisäilma tuntuu miellyttävämmältä. Puu vaikuttaa positiivisesti ihmisten terveyteen mutta se voi myös vähentää energiankulutusta”, Hughes toteaa.

Sisälämpötilassa puu tuntuu usein muita yleisesti käytettyjä materiaaleja lämpimämmältä. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Kuinka paljon lämpimämpi pitäisi viileämmältä tuntuvan materiaalin olla, jotta aistimus olisi samanlainen?

“Olemme verranneet erilaisia pintoja, joiden lämpötila on sama. Vaikka puulattian lämpötila olisi pari astetta jotain toista materiaalia viileämpi, se kuitenkin tuntuu yhtä lämpimältä. Tällainen vaikutus voi pienentää energiankulutusta”, Hughes sanoo.

Aalto-yliopisto on tutkinut myös puun kosketusaistimuksia eli miltä pehmeä ja miellyttävä puupinta oikeastaan tuntuu.

“Tietynlainen pinnoite voi heikentää puupinnan luonnollista tuntua. Siksi onkin tärkeää ymmärtää, mihin miellyttävä tuntu perustuu”, Hughes sanoo.

“Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten sisäkalusteet ja puupinnat reagoivat toisiinsa. Olemme myös kehittäneet uudenlaisia pinnoitteita, jotka saavat puun hylkimään vesiroiskeita vaikuttamatta puun kykyyn imeä ilmankosteutta.”

Tehokkuutta jäte- ja kierrätyspuusta

Betoni ja teräs ovat jatkossakin ensisijaisia rakennusmateriaaleja etenkin suurissa rakennusprojekteissa. Puurakentaminen kasvaa kuitenkin tasaisesti ja puun käyttö yleistyy myös monikerroksisissa rakennuksissa.

“Puun käytön lisääminen rakennuksissa ja rakennusmateriaalina edellyttää tietämyksen lisäämistä ja suotuisan ympäristön ja lainsäädännön luomista. Puurakentamisen kustannukset voivat olla hieman muita materiaaleja korkeammat, ja lainsäädännölliset ja kulttuuriset seikat hidastavat edelleen puun käyttöä”, Hughes sanoo.
“Tällä välin meidän on parannettava puun materiaalitehokkuutta biotaloudessa esimerkiksi edistämällä jäännös- ja kierrätysmateriaalien käyttöä. Meidän tulee maksimoida metsien kyky sitoa hiilidioksidia ilmakehästä.”

Hughesin mukaan voimme optimoida jäännös- ja kierrätyspuun käyttöä, parantaa materiaalitehokkuutta ja lisätä puumateriaalien uudelleenkäyttöä niiden koko elinkaaren aikana.
“Arkkitehtien on jo suunnitteluvaiheessa mietittävä, kuinka rakennus voidaan purkaa ja miten puujätteet voidaan muuntaa uusiksi tuotteiksi polttamisen sijaan. Tämä parantaisi materiaalitehokkuutta”, Hugh sanoo.

Vesa Puoskari

Related Stories