Löytöretki metsän aarreaittaan

3.7.2018

Hortoilu eli villivihannesten ja -yrttien kerääminen on lähiruokaa arvostavan metsässä liikkujan harrastus, joka vie mennessään. Mitä tahansa metsästä ei kuitenkaan voi kerätä.

Raija Kivimetsän suhde metsään syntyi jo pienenä lapsena. Isoisä oli kansanparantaja Pohjois-Karjalassa, isä puolestaan opetti jo varhain hyödyntämään metsän antimia ravintona. Kotona syötiin riistaa ja itse pyydettyä kalaa.

”Villiyrtit ovat aivan upea makupari kalalle ja riistalle”, Raija vinkkaa.

Villikasvien keräys kannattaa aloittaa itselle tutuista lajeista. Esimerkiksi sitruunaisen ketunleivän tuntee jokainen metsässä liikkuva, mutta harva käyttää sitä ruoanlaitossa.

“Hortoilussa pätee sama sääntö kuin sienestämisessä: älä kerää kasveja, joita et tunne. Aluksi metsään kannattaa lähteä kokeneemman oppaan seurassa.”

Metsä on sittemmin tarjonnut Kivimetsälle myös elinkeinon. Hän pitää miehensä kanssa villivihanneskursseja, kouluttaa hortaohjaajia ja järjestää villiyrtti- ja patikointimatkoja.

“Superfood-innostus ja lähiruokatrendi ovat laajentaneet markkinoita hortoilulle. Ihmiset ovat nyt goji-marjojen sijaan kiinnostuneita siitä, mitä aarteita omilla metsillämme on tarjota.”

Villikasveilla terveysvaikutuksia

Kuten metsässä aina, myös syötävien villikasvien keräämisessä on tärkeää varmistaa kasvuston uudistuminen ja vastuullisuus.

“Juurineen revityt kasvit eivät uusiudu ja seurauksena saattaa olla jopa sukupuutto. Kerätä kannattaa säästellen sieltä täältä. Käytän keräämisessä 20/80-nyrkkisääntöä: 20 voi ottaa, kun 80 jättää.”

Hortoilukausi on Kivimetsän mukaan Suomessakin ajateltua pidempi: alkukeväästä alkutalveen.

“Haluan myös haastaa ihmisiä satokausiajatteluun. Tarvitseeko koko ajan olla kaikkea tarjolla? Nykyään kaupoissa on mansikoita keskellä talveakin. Ja syötäviä villikasveja voi pakastaa siinä missä sieniä ja marjojakin.”

Villikasveista saa mittavan määrän vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita, mutta metsällä on muitakin terveysvaikutuksia.

”Stressi on aikamme suurimpia terveysriskejä. Jo metsän kuvan katselemisen on todettu laskevan verenpainetta. Metsän hyvinvointia edistävä vaikutus on kokonaisvaltaista.”

Jokamiehenoikeuksiin kuuluu sienten, marjojen ja ruohovartisten rauhoittamattomien kasvien kerääminen, mutta eivät varvut, muut puuvartiset kasvit, puiden oksat, juuret, tuohi, kävyt tai

kerkät. Metsähallitukselta hankitulla luvalla saa valtion metsistä kerätä vastuullisesti lähes mitä vain 200 kiloon saakka.

Raija Kivimetsän hortoiluvinkit

Ketunleipä eli käenkaali. “Luonnon oma sitruuna. Käytä suoraan hakkeluksena vaikkapa paistetun hauen kanssa.”

Siankärsämö. “Nappivalinta riistanystävälle. Pippurimainen, metsäinen aromi sopii voimakkaaseen makumaailmaan. Hellii suolistoa ja nopeuttaa ruoansulatusta.”

Kuusenkerkät ja männynkerkät. “Etsi paras kerkkäpuusi: makueroja on pienelläkin alueella! Pilko kerkkiä, lisää hieman hunajaa ja sekoita puolukkasurvokseen. Nauti aamujogurtissa tai riistan kanssa.”

Pihlajansilmut. “Uskomaton makuelämys. Manteliliköörimäinen aromi sopii jäätelöön, teehen tai omien alkoholijuomien mausteeksi.”

Koivu. “Pienet silmut ovat herkullisia, hiirenkorvat salaatissa tai aamiaisleivän päällä varsinaisia C-vitamiinipommeja ja mahla ihana elinvoiman lähde.”

Tiesitkö:

Jokamiehenoikeuksiin kuuluu sienten, marjojen ja ruohovartisten rauhoittamattomien kasvien kerääminen, mutta eivät varvut, muut puuvartiset kasvit, puiden oksat, juuret, tuohi, kävyt tai kerkät. Metsähallitukselta hankitulla luvalla (24,90  € / 3kk, 49,90 € / koko vuosi) saa valtion metsistä kerätä vastuullisesti lähes mitä vain 200 kiloon saakka.

Jaska Poikonen

Related Stories