Valitettavasti metsäkoneasentajien koulutus ei vedä riittävästi, ja Suomessa on krooninen pula raskaskoneasennusta hallitsevista asentajista. Heitä tarvitaan raskaan liikenteen, maanrakennuksen, maatalouden, kaivosteollisuuden ja metsäalan tarpeisiin. Ala on erittäin haastava koulutuksen järjestäjälle ja tietysti myös opiskelijalle. Koulutuksen rahoituskin on jäänyt selkeästi jälkeen koulutuksen kustannusrakenteesta. Alaa ei pysty kouluttamaan henkilöautomekaanikon rahoituksella.
Jämsän ammattiopistossa on hyvä ja monipuolinen koneellisen puunkorjuun konekanta. Rahoituksen murenemisen vuoksi joutunemme siirtymään halvempaan ja pienempään konekantaan, niin sanottuihin minimetsäkoneisiin. Koulutusvolyymin kasvun vuoksi yksi pullonkaula on koulun käytössä olevien ensiopetukseen tarkoitettujen metsien määrä. Onneksi meillä on hyvät suhteet esimerkiksi UPM:ään, ja olemme saaneet harjoitteluympäristöjä jo pidemmälle edenneiden opiskelijoiden opetukseen.
Yhteiskunnan kireä taloustilanne ja uudet säädökset opintojen henkilökohtaistamisesta ja siirtymisestä osaamisperusteiseen työssäoppimispaikoissa tapahtuvaan arviointiin ovat muuttaneet ja muuttavat rajusti ammatillisen koulutuksen toimintatapoja. Koulutuksen kustannustehokkuutta on nostettava oleellisesti. Etenkin kalliissa koneellisen puunkorjuun koulutuksessa on entistä enemmän hyödynnettävä simulaattori-opetusta. Teknologian avulla voidaan luoda lähes autenttisia virtuaaliympäristöjä ja -koneita. Maailmalla on jo virtuaalisia hologrammitekniikkaa hyödyntäviä henkilöautoja autotekniikan opetukseen. Opetus ja yhteydenpito opiskelijoihin mullistuu myös: kehitteillä on live-kuvaopetusta ja ohjausta maasto-olosuhteissa.
Digitalisaation ja teknologian kehitys muuttaa kuljettajien työnkuvaa, ja robotiikka ottanee huiman harppauksen myös metsäkoneiden kehityksessä. Koneiden etäohjaus ja useiden koneiden samanaikainen hallinta ovat tulevaisuutta, ja kuljettajan työnkuva muuttuu enemmän operaattorin työksi vahvaa perinteistä osaamista unohtamatta.
Myös kuljetuslogistiikka metsästä jalostuslaitokseen mullistuu. 10–15 vuoden kuluttua biomassaa kuljettavat valtateillä robottikuljettajat. Alemmalla tieverkostolla ja metsäautoteillä rekan ohjaamoon tarvitaan kuitenkin ihminen. Metsäkoneenkuljettajilta odotetaan perinteisen osaamisen lisäksi enenevässä määrin kykyä suunnitella työtä ja työmaita sekä myös sosiaalisia taitoja. Metsässä ja metsätyömaiden läheisyydessä liikkuu entistä enemmän erilaisia, eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Koneenkuljettaja tai operaattori on työmaalla ensimmäinen kontakti sinne poikkeaville ihmisille, joten kuljettaja on tärkeä lenkki laatu- ja yrityskuvan luojana ja rakentajana.
Ala koneellistuu entistä enemmän, mutta koneellisen korjuun ohella korostuvat myös metsänhoito-osaaminen ja manuaalityökalujen käyttö. Kaikki eivät halua koneellistaa korjuuta.
Metsällä on yhä laajemmin eriytyviä arvoja ja käyttötarkoituksia. Jollekin se on sijoituskohde ja toiselle mielen rauhoittumispaikka. Koneoperaattorin työssä ympäristöasiat ja luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen korostuvat. Ammattilaisen on osattava tunnistaa tärkeät luontokohteet ja neuvoa hyvät marja- ja sienimaat metsässä kulkijoille. Hänen pitää osata operoida metsässä huomioiden metsän omat asukit.
