Soiden ennallistamisesta vakiintunut toimintamalli

17.5.2013
Soiden ennallistamisesta vakiintunut toimintamalli

Suo on ekosysteemi, joka kerryttää turvetta. Turve on puolestaan osin hajoamatonta biomassaa eli kasvinjäänteitä, jotka eivät ole maatuneet hapettomissa olosuhteissa.

Suomen luonnon erityispiirre on suuri soiden määrä – kolmannes Suomen maapinta-alasta on soita. Suo tuottaa turvetta noin kymmenen kuutiometriä hehtaarilla, kasvaahan se millin paksuutta vuosittain. Sotien jälkeen alkaneiden metsäojitusten huippuvuodet olivat 1950-luvun jälkeen.

Uudisojituksen loputtua 1990-luvulla käytännössä lähes kokonaan on suoluonnon palauttaminen käynnistynyt vahvasti 2000-luvun alkupuolella.

Metsätaloudessa on 1990-luvulta alkaen kiinnitetty erityishuomiota suoluonnon säilyttämiseen. Uudisojituksia ei ole käytännössä tehty. Puuntuotannollisesti heikkotuottoisten maiden ja  monimuotoisuudelle arvokkaiden soiden jättäminen kunnostusojitusten ulkopuolelle ovat jo pitkään olleet käytäntöjä ja vaatimuksia esimerkiksi PEFC-sertifioinnin kriteereissä.

Vuonna 1997 nykyisen metsälain tullessa voimaan suoluontoa turvattiin lailla. Luonnontilaiset letot Lapin eteläpuolella, rehevät korvet ja avosuot sisältyvät edelleenkin lain vaatimuksiin. Uuden  metsälain luonnoksessa myös Lapin letot ja suomuurain sekä metsäkortekorvet on sisällytetty lailla suojeltujen soiden joukkoon.

Kaivinkoneella ja miestyönä

Viimeisten vuosien aikana soiden ennallistamisesta eli suon palauttamisesta ennen ojitusta vallinneeseen tilaan on tullut vakiintunut toimintamalli. Ennallistamista takaisin luonnontilaan on tehty niin kaivinkoneella kuin miestyönäkin. Osalla kohteista ennallistaminen on tehty tukkimalla ojat kokonaan kaivinkoneella. Miestyönä on tehty patoja lähialueen tykötarpeista ja näin nostettu veden pintaa ja käynnistetty soistuminen uudelleen.

UPM on yhteistyössä Birdlife Suomen kanssa ennallistanut omistamaansa suoaluetta Keuruulla. Yhteisissä talkoissa on tehty patoja ojiin virtaaman pysäyttämiseksi ja soistumisen uudelleen käynnistämiseksi. Patojen rakentamisen yhteydessä alueelta on korjattu aikaisemman ojituksen aikaansaamaa puustoa. Puuston haihduttavan vaikutuksen vähetessä vettä kertyy suoalueella yhä enemmän.

Ennallistamisen tavoitteena Keuruulla on ollut myös etelässä harvinaistuneen riekkokannan vahvistaminen. Alueella on ollut havaintoja riekosta aikaisemmin. Ojituksella aikaansaatu puuston kasvu on vähentänyt riekolle sopivaa elinympäristöä, jota nyt puuston poistolla ja vedenpinnan nostamisella lisätään. Onpa suolta ennallistamistoimenpiteiden jälkeen saatu jo havaintojakin riekosta, muun muassa yksi kukko löytyi soidintamasta padon päältä.

Soiden ennallistamiseen ei pidä suhtautua varauksetta. Pitkälle maatunut turve voi aiheuttaa voimakkaasti tehtävillä ennallistamisalueilla päästöjä vesistöön. Myös alueen uudelleen vettyminen voi aiheuttaa muun muassa fosforikuormitusta. Soiden ennallistaminen onkin suunniteltava huolella kohdevalintaa myöten, jotta vältyttäisiin epätoivotuilta seurauksilta. Luonnonsuojelukaan ei aina ole ongelmatonta tai päästötöntä.

Sami Oksa

Lähetä kommentti

Kommentoi ilman LinkedIn®-tiliä »
Comments left without LinkedIn® sign-in must be approved before they are shown to others.