Metsien lajit hyötyvät talousmetsien luonnonhoidosta

27.5.2011
Forest species benefit from nature management in commercial forests

Säästöpuut, lahopuun turvaaminen metsiä käsiteltäessä, luonnonhoidolliset kulotukset ja muut luonnonhoitotoimet edistävän monien uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia. Talousmetsien luonnonhoito on kustannustehokas tapa edistää metsien monimuotoisuutta.

Suomen eliölajien uhanalaisuus arvioidaan kymmenen vuoden välein. Uusin uhanalaisuuden arviointiraportti, Punainen kirja, julkaistiin joulukuussa 2010. Muista lajiryhmistä poiketen lintujen ja nisäkkäiden uhanalaisuusarvioinnit uusittiin jo vuoden 2015 aikana. Niistä kertyy uutta tietoa nopeammin kuin useammista muista lajiryhmistä ja näin ollen tiheämmin toistettava arviointi on mahdollista. Lisäksi niihin kohdistuu huomattavan laajaa yleistä mielenkiintoa, jolloin myös uhanalaisuusluokan ajantasaisuuden merkitys korostuu.

Suomessa elää kaiken kaikkiaan noin 50 000 eliölajia, joista 21 398 tunnetaan riittävän hyvin uhanalaisuuden arvioimiseksi. Vuoden 2010 arviointiraportin mukaan maassamme on 2 247 uhanalaiseksi luokiteltua lajia. Tämä tarkoittaa, että noin joka kymmenes laji on uhanalainen.  36 prosenttia uhanalaisista lajeista elää metsissä ja 23 prosenttia erilaisissa kulttuuri- ja perinneympäristöissä. Metsälajien suuri osuus uhanalaisista lajeista selittyy osaltaan sillä, että noin puolet Suomen lajeista elää metsissä.

Syynä monen metsälajin uhanalaisuuteen on etenkin lahopuun nykyinen suhteellisen vähäinen määrä maamme metsissä. Uhanalaisuuden taustalla on myös lehtojen harvinaistuminen ja lehtipuiden väheneminen. Avointen metsäelinympäristöjen, esimerkiksi harjurinteiden lajistoa haittaa umpeenkasvu.

Säästöpuita ja luonnonhoidollista kulotusta

Vuoden 2010 raportin mukaan metsälajien uhanalaistuminen on hieman hidastunut. Monen lajin kehitys on ollut myönteistä. Näistä lajeista puolet on kovakuoriaisia, jotka ovat hyötyneet hakkuualoille jätettävistä säästöpuista, etenkin haavasta.

Luteet ovat lajiryhmä, jonka uhanalaisuus on vähentynyt. Metsäpaloalueilla viihtyvät ludelajit näyttävät hyötyvän lisääntyneistä luonnonhoidollisista kulotuksista. Luteisiin kuuluvan kulolatikan uhanalaisuusstatus voitiin poistaa – laji on kymmenessä vuodessa muuttunut erittäin uhanalaisesta elinvoimaiseksi.

Metsälinnuista kolmentoista lajin luokitus muuttui vuoden 2010 arvioinnissa silmällä pidettävästä elinvoimaiseksi. Vuoden 2015 raportissa todetaan, että metsissä niin uhanalaisten kuin punaisen listan lajeja on selvästi vähemmän kuin koko lajistossa keskimäärin.

Uhanalaisuusarviointien mukaan säästöpuut, lahopuun turvaaminen, luonnonhoidolliset kulotukset ja muut luonnonhoitotoimet näyttävät edistävän monien uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia. Tämä on selkeä viesti siitä, että talousmetsien luonnonhoidolla on oikeasti merkitystä metsäluontomme monimuotoisuuden säilyttämisessä. Se on myös kustannustehokasta. Säästöpuuryhmän poltto on hyvä esimerkki luonnonhoitotoimenpiteestä, joka tuottaa nopean monimuotoisuushyödyn taloudellisesti pienellä panostuksella.

Matti Maajärvi

Samankaltaiset