Metsäkoneenkuljettajan on tultava toimeen itsensä kanssa

5.5.2014

Jyri Palojärven ammatinvalinta tapahtui kuin luonnostaan. Hän on liikkunut metsässä koko elämänsä.

Yksinäinen metsäkone möyryää tihkusateisessa keskisuomalaisessa metsässä. Se on vaikuttava näky: yli 20 000 kiloa painava Ponsse Scorpion nappaa ketterästi puun juuriltaan, karsii oksat, katkoo tukit ja jättää ne maahan juuri oikeanpituisina.

Koneen ohjaimissa istuu Jyri Palojärvi. Hän asuu aivan tässä lähellä, Multian Väätäiskylällä. Ja nyt hän hyppää ulos valtakunnastaan tervehtimään vieraita, joita ei hänen ammatissaan kovin usein työmaalla tapaa. Metsäkoneen kopissa työmiehen seurana on useimmiten vain radio ja joskus harvoin samalla alalla toimiva kaveri puhelimen välityksellä.

”Täällä saa olla oman itsensä herra, kun tekee työnsä hyvin”, Palojärvi kertoo maan tasalle päästyään. ”Itsensä kanssa on tultava toimeen niin kuin metsäalalla yleensäkin. Koko ajan ei voi kysyä apua, vaan ongelmia on ratkottava itse. Ja tietysti vastuutakin on jonkin verran, ollaan sitten isäntien tai yhtiön mailla.”

Palojärvi on usein tekemisissä isäntien eli yksityisten metsänomistajien kanssa. Aina ennen työn aloittamista hän soittaa metsänomistajalle ja kysyy, miten työ pitäisi hoitaa, jotta lopputulos olisi mieluinen.

”Isäntiä pitää kuunnella, koska ollaan heidän metsässään ja rahapussillaan. Ja sitten kun työ tehdään niin
hyvin kuin itse osataan, niin yhteistyö toimii.”

Välillä Palojärvi toimii myös välikätenä, kun metsänomistajat tulevat pyytämään kuskilta jotakin ylimääräistä harvennustyötä, josta ei ole sovittu. Silloin Palojärvi kehottaa ottamaan yhteyttä suoraan UPM:ään.

Metsätilalta kotoisin oleva Palojärvi on pienestä pitäen tottunut liikkumaan metsässä. Hän on myös nähnyt läheltä, miten harvennushommia tehdään. Siksi ammatinvalintakin tapahtui oikeastaan luonnostaan. Palojärvi tuli harjoitteluun multialaiselle Veljekset Lehtomäki Oy:lle vuonna 2006 ja on edelleen sillä tiellä.

”Metsäkonepuoli työllistää Multialla paljon. Tiesin, että Väätäiskylällä on UPM:n maita, ja pyrin harvennusketjuun. Se on mennyt ihan nappiin, mitä olen suunnitellut.”

Hyvällä ilmalla Palojärvi ottaa usein termospullosta kahvia ja istahtaa metsäkoneen rappusille tauolle. Niinä hetkinä tulee mietittyä omaa työympäristöä: metsässä liikkuvia eläimiä, kauniita aamuja, puhdasta ilmaa.
Liikenteen hajuja ei näissä hommissa tarvitse haistella.

Vaikka kuski on metsässä yksin, työn jälkeä seurataan tarkasti. Joka päivä UPM saa raportin Palojärven koneella tehdystä työstä. Neljännesvuosittain paikalla käy tarkastaja toteamassa, että työn jälki on riittävän hyvää.

Työn laatu on Palojärvelle kunnia-asia. Kun on kasvanut metsätilalla ja lapsesta asti seurannut metsän kasvamista ja kehittymistä, on sen arvon oppinut tunnistamaan.

”Kuskilla on vastuu. On tiedettävä, milloin on liian pehmyttä, ettei rytyytetä sitä mehtää hajalle. Metsän myyjälle metsä voi olla hyvinkin tärkeä, joten minulle on tärkeää hoitaa työni kunnolla.”

Janne Arola

Samankaltaiset