Kymppipyörä kulkee turvemailla kesälläkin

16.5.2014

Oikein valittu kohde, sopiva ajankohta ja pehmeään maastoon varusteltu kalusto – kun nämä asiat ovat kunnossa, turvemaiden kesäkorjuu tuottaa laadukasta jälkeä.

UPM:n metsäasiakaspäällikkö Pasi Hakkarainen ja koneyrittäjä Pertti Lehtomäki rohkaisevatkin hellittämään otetta kalenterista ja talvikuukausista, kun suunnitellaan esimerkiksi turvemaiden männiköiden harvennuksia.

Veljekset Lehtomäki Oy on keskisuomalainen perheyritys, joka on muutaman viime vuoden aikana panostanut kalustonsa kantavuuteen. Kun kuormatraktorissa on turvemaiden puunkorjuuseen tarkoitettu pitkä ja leveä telavarustus sekä takana yksi lisäakseli pyörineen, ison koneen paino jakautuu laajalle alalle. Näin pintapaine on samaa luokkaa kuin kumisaappaissa astelevan ihmisen.

”Tällä kymppipyörällä voisi lähteä vaikka suolle lakkoja keräämään”, Lehtomäki vahvistaa.

Marjamatkat tehdään kuitenkin jalan, sillä kymppipyörän varustelu on yrittäjälle iso investointi ja kalusto on syytä pitää tiivisti töissä. Takana on lauha talvi, joka vielä korosti kantavan kaluston tarpeellisuutta läpi vuoden.

Asiantuntija auttaa kohteen valinnassa

Kaikille turvemaille kesäaikainen korjuu ei sovellu, mutta osa talvileimikoiksi suunnitelluista kohteista voidaan hyvin hoitaa sulan maan aikana.

”Jos kuvion kokonaispuusto on yli 170 mottia hehtaarilla, se sopii hyvin todennäköisesti kesäkorjuuseen”, Hakkarainen tiivistää.

Mitä runsaspuustoisempi hakattava kohde on, sitä enemmän siellä on myös maapohjan kantavuutta lisäävää juuristoa. Lisäksi hakkuutähteitä kertyy enemmän, ja niitä voidaan käyttää ajourien vahvistamiseen. Vähemmälläkin kokonaispuustolla kesäkorjuu on hyvällä suunnittelulla mahdollinen, mutta jos puustoa on alle 120 kuutiometriä hehtaarilla, korjuu on parasta jättää talveksi.

”Mikäli oman leimikon kesäkorjuukelpoisuus askarruttaa, kannattaa ottaa yhteys UPM:n metsäasiakasvastaavaan”, Hakkarainen neuvoo.

Ammattitaito korostuu suoleimikolla

Heinä-elokuu on parasta aikaa turvemaiden kesäkorjuille, sillä silloin takana on todennäköisimmin muutaman viikon kuiva jakso, joka parantaa maapohjan kantavuutta. Kuusikoidenkin kesäaikainen korjuu onnistuu oikein toteutettuna oikein varustetuilla ajokoneilla. Korjuuyrittäjän osaamiseen kuuluu taito ajoittaa työt oikein. Sen jälkeen laatu on pitkälti koneenkuljettajien näpeissä.

”Miesten ammattitaito korostuu näissä kohteissa. Hakkuukoneen kuljettaja näkee, mitä leimikolla voi tehdä ja mitä ei – ja osaa heti sanoa senkin, tarvitaanko puiden pois ajamiseen kymppipyörä”, Lehtomäki kertoo.

”Käytännössä se menee niin, että jos kohteen pääsee hakkaamaan motolla, niin kyllä kymppipyörällä voi ajaa puut perästä”, Hakkarainen lisää.

Pienillä koneilla Lehtomäki ja Hakkarainen eivät lähtisi turvemaille korjuuseen. Isompaan koneeseen saadaan riittävän kokoinen pintapainetta alentava telavarustus, ja kantavuus on suolla koneen tärkein ominaisuus. Kun kyytiin saa kerralla kunnon kuorman, myös ajokertojen aiheuttama maaperän kuormitus pysyy kurissa.

”Näin koneilla päästään tekemään töitä täysillä tehoilla ja toiminta on taloudellisesti kannattavaa”, Lehtomäki sanoo.

Turvemaiden kesäkorjuu yleistyy

Koneyrittäjää kiinnostaa kesäkorjuussa mahdollisuus pitää koneet ja miehet töissä ympäri vuoden ja vähentää talven työpaineita. Harvennusjälkikin on kesällä parempaa, sillä olosuhteet suosivat työtä.

”Valaistus ja näkyvyys ovat ihan eri luokkaa kuin talven lumilla”, kertoo Lehtomäki.

Lopputulos kiinnostaa tietysti metsänomistajaa, mutta on myös yrittäjälle keskeinen asia. Veljekset Lehtomäki on tehnyt töitä samoilla seuduilla jo 40 vuotta, ja työn jälki on aina paras käyntikortti.
Ojitukset ovat lisänneet turvemaiden hakkuumahdollisuuksia, ja kuitupuulle on kysyntää läpi vuoden, joten kesäkorjuu on kelpo ratkaisu laajemmastakin näkökulmasta

Esimerkki suoleimikon kesäharvennuksesta

Tämä noin kolmen hehtaarin ojitettu suoalue on tyypillistä maastoa Multialla Keski-Suomessa. Leimikon harvennushakkuut on mahdollista tehdä kesäaikaan, kun kalusto ja ajoitus ovat sopivat ja työ suunnitellaan oikein.

UPM:n asiantuntija pystyy etukäteen arvioimaan leimikon kesäkorjuukelpoisuutta muun muassa puuston määrän, turpeen paksuuden ja pohjaveden syvyyden perusteella. Pitempi kuiva kausi parantaa maapohjan kantavuutta.

Erityisen tärkeää työn onnistumisen kannalta on ajourasuunnittelu. Eniten käytetyt urat eli kokoojaurat sijoitetaan mahdollisimman kantavalle maapohjalle. Kantavuutta parannetaan myös laittamalla hakkuutähteitä urille.

Tarvittaessa pehmeälle maapohjalle voidaan tehdä useampia kokoojauria, jolloin maaston rasitus jakautuu tasaisemmin, painumia syntyy vähemmän ja työn jälki kestää vertailun talviaikaiseen työhön. Periaatteena on, että mitä pehmeämmällä maalla ura on, sitä vähemmän ajokertoja sille suunnitellaan. Kokoojaurat voidaan sijoittaa myös leimikon ulkopuolelle, jos maa on siellä kantavampaa.

Päivi Stenroos

Lähetä kommentti

Kommentoi ilman LinkedIn®-tiliä »
Comments left without LinkedIn® sign-in must be approved before they are shown to others.