Tulevaisuuden jätehuolto on avointa ja poikkiteollista yhteistyötä kiertotalouden arvoverkostossa

16.5.2017

Tavoitteenamme on jätteetön huominen, ja siihen liittyviä jätteenkäsittelyn haasteita voidaan ratkaista vain avoimissa, monialaisissa verkostoissa. UPM lopettaa jätteiden sijoittamisen kaatopaikoille Suomessa jo parin vuoden kuluttua. Maailmanlaajuisesti sama on tavoitteena vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi UPM pyrkii edistämään sivuvirtojen kiertoa yhdessä jätteenkäsittelyn yhteistyökumppaneidensa kanssa.

UPM:n Kaatopaikkajätteen nollataso -hankkeessa on tarkoitus löytää loppukäyttötapa viidelle tuotannon sivutuotteelle: tuhkalle, lietteelle, soodasakalle, kuorihiekalle ja sekajätteelle. UPM:n jätteenkäsittelyn yhteistyökumppaneilla on tärkeä rooli näiden sivutuotteiden tehokkaammassa hyödyntämisessä – alkaen huolellisesta lajittelusta ja valvonnasta.

Suomessa UPM:n päivittäisestä jätteenkäsittelystä ovat vastuussa Lassila & Tikanoja sekä Fortum. Lassila & Tikanoja tarjoaa erilaisia palveluita, kuten jäte- ja kiinteistöhuoltoa sekä siivous-, ympäristörakennus- ja prosessipuhdistuspalveluita. Lisäksi yritys toimittaa UPM:lle kierrätettävää raakamateriaalia, kuten kotitalouksilta ja yrityksiltä kerättyä jätepaperia. Fortum puolestaan huolehtii UPM:n ongelmajätteen keräämisestä ja käsittelystä kaikkialla Suomessa.

”Nykytrendi on selkeä: resurssi- ja materiaalitehokkuuden merkitys teollisuudessa on kasvussa. Sekä teollisuusyritysten että niiden palveluntarjoajien täytyy reagoida tähän trendiin”, toteaa Antti Tervo, teollisuuspalveluiden toimialajohtaja Lassila & Tikanojalla.

”Teollisuuden jätehuoltopalveluiden hankinta on menossa yhä ammattimaisempaan suuntaan, ja yritykset vaativat jokaisella neuvottelukierroksella innovaatioita ja parempia käytäntöjä.

Metsäteollisuuden toimijat ovat jo pitkään olleet hyviä kierrättäjiä. Alalla taidetaan materiaalivirtojen hallinta poikkeuksellisen hyvin, ja integroiduilla tehtailla on kierrätetty sivutuotteita sisäisesti jo kymmeniä vuosia”, sanoo Fortumin myyntijohtaja Tero Svinhufvud. Tasapainottelua tekniikan, talouden ja säädösten välillä

Useimpien teollisuuden sivutuotteiden uudelleenkäyttöön on jo olemassa ratkaisuja. Haasteena on tasapainon löytäminen taloudellisten tekijöiden, tekniikan, käytäntöjen ja säädösten välillä.

”Kuluttajamarkkinat vaikuttavat teollisuusyritysten kierrätysvaatimuksiin jatkuvasti. Kiertotalouden sekä teknisen ja biomateriaalin kierrätyksen tavoitteena on, että jäte hyödynnetään raakamateriaalina mahdollisimman lähellä sen lähdettä. Se ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä. Tarvitaan ratkaisuja, joissa on otettu huomioon sekä taloudelliset että tekniset näkökohdat”, Tervo toteaa.

”Saastunutta maa-ainesta lukuun ottamatta kaikki materiaali on jo kierrätettävissä. Kustannukset ovat kuitenkin usein liian suuret, jotta prosessi olisi käyttökelpoinen. Teollisuuden ja muiden toimijoiden täytyy ehdottomasti tehdä läheistä yhteistyötä ratkaisujen löytämiseksi. Yhdessä voimme vaikuttaa päättäjiin niin, että ulkoiset säädökset ja määräykset eivät rajoita sivutuotteiden hyödyntämistä ilman järkeviä perusteita”, hän lisää.

Ulkoiset säädökset ovat teollisuusyritysten suurimpia haasteita. Eri jätetyypeille on usein erilaisia alueellisia säädöksiä, mikä hankaloittaa päätöksentekoa. Useimmille yrityksille taloudelliset haasteet ovat helpoimpia ratkaista. Jos täysin uusi infrastruktuuri tai palvelumalli on tarpeen, siihen liittyvien säädösten täytyy kuitenkin olla valmiita, jotta yritykset voivat tehdä investointeja koskevia päätöksiä.

”Ymmärrämme teknisten ratkaisujen toimintaperiaatteet ja materiaalien käyttäytymisen syyt jo hyvin. Tiedämme, millaiset epäpuhtaudet voivat estää uudelleenkäytön. Useimmiten epäpuhtauksien poistoon käytettävät tekniikat ja prosessit tulevat kalliiksi, mutta joskus ympäristövaikutukset lieventyvät niin paljon, että muutoksia tehdään korkeista kustannuksista huolimatta. Usein muutos alkaa kannattaa, kun säädöksiä muutetaan”, Svinhufvud kertoo.

”Ikävä kyllä sivutuotteiden uudelleenkäyttömahdollisuudet jäävät usein hyödyntämättä pitkien lupaprosessien vuoksi”, hän lisää.

Avoimet arvoverkostot

Sekä Fortumilla että Lassila & Tikanojalla tiedostetaan avointen arvoverkostojen merkitys jätteenkäsittelyn tulevaisuuden kannalta.

”Resurssien jakaminen tuo yrityksille kilpailuetua. Suomen kaltaisessa pienessä maassa ja koko Euroopassa eri alojen edustajien pitäisi tehdä yhteistyötä rohkeasti ja avoimesti”, Tervo sanoo.

”Tällä alalla uusia ratkaisuja ei synny tyhjästä. Jatkossa on yhä tärkeämpää tietää, mitä materiaaleja mikäkin sivutuote tai jätetyyppi sisältää. Tulevaisuuden innovaatiot liittyvät todennäköisesti uudenlaisiin materiaalivirtayhdistelmiin sekä virtojen tehokkaampaan käyttöön erikoissovelluksissa. Digitalisaatio helpottaa työtä, mutta se ei ole ratkaisu jokaiseen haasteeseen”, Svinhufvud toteaa.

Lue lisää:

Tarrajäte kokonaan kiertoon

Sivuvirroista uutta liiketoimintaa

Kiertotalouden ytimessä

Saara Töyssy

Samankaltaiset