Tiedekeskus Pilken päällikkö Heikki Hepoaho on tyytyväinen. Takana on viime vuoden massiivinen ponnistus, koko metsäsektorin yhdessä organisoima Bioaika-kiertue, joka osoitti, että suomalaiset ovat erittäin kiinnostuneita biotaloudesta ja siitä, mihin maailma on menossa.
”Veimme vuoden mittaan ympäri maata positiivista viestiä biotaloudesta. Kiertueen tarkoituksena oli kertoa, että meillä on mahdollisuus valoisaan tulevaisuuteen metsiä kestävästi käyttämällä ja biotaloutta hyödyntämällä. Jaoimme tietoa biotaloudesta ja innostimme nuoria seuraamaan maailman asioita”, Hepoaho sanoo.
Kiertueen vetonaula eli pyörien päällä kulkeva tiedenäyttely, Bioaika-rekka, vieraili viime vuoden mittaan 66 paikkakunnalla. Pysäkkejä kertyi sata, kilometrejä 12 000 ja kävijöitä lähes 44 000. Heistä suurin osa oli koululaisia, sillä Bioaika-kiertue oli metsäsektorin yhteinen lahja satavuotiaalle Suomelle ja etenkin sen nuorille.
Bioaika-kiertueen tärkeintä kohderyhmää olivat 13—19-vuotiaat nuoret, jotka joutuvat jo mietiskelemään tulevaisuuttaan ja tekemään ammattiin liittyviä päätöksiä. Koko syksy oli pyhitetty kouluvierailuille, ja nuorten vastaanotto oli Hepoahon mielestä yllättävän hyvä.
”Suomi on täynnä fiksuja, vastuullisia ja tietoisia nuoria, joita biotalous kiinnostaa aiheena. Kun siitä alettiin puhua pari vuotta sitten, biotalous oli ihmisten mielissä lähinnä yhtä kuin bioenergia. Mutta nyt ymmärretään, että biotalous tulee koskemaan melkein mitä tahansa alaa. Koululaiset hoksasivat hyvin, että biotalous liittyy siihen, miten aine kiertää. Se mullistaa ajattelua”, Hepoaho toteaa.
Sykähdyttäviä kohtaamisia ja innostuneita nuoria
Mieleenpainuvia ihmisiä ja kohtaamisia tuli kiertueen aikana valtavasti. Ihmisiä kiinnosti biotalouden merkitys omaan alaan: lähihoitajia kiinnostivat sellupohjaiset sairaalatuotteet ja puukipsi. Logistiikkaihmiset taas keskustelivat mielellään biopolttoaineista. Eniten Heikki Hepoahoa ilahdutti nuorten innostus.
”Eräs 12-vuotias kotikoulua käyvä jyväskyläläinen poika kävi rekassamme monta kertaa messupäivän yhteydessä. Hän oli asioista valtavan innoissaan, tutki ja mietti asioita tarkasti. Juttelimme paljon kouluhommista, ja hän hoksasi heti myös, mistä bioajassa on kyse.”
Entä mistä on kyse jutussa olevassa sanapilvessä?
”Se on visio siitä, missä Suomi on sadan vuoden päästä. Visio koottiin Bioaika-kiertueen aikana yhdessä nuorten kanssa ja se luovutettiin pääministerille. Visio sisälsi paljon perinteisiä suomalaisia arvoja kuten rauha, sisu, sauna, lumi ja kunnon talvi. Mitä etelämmäs mentiin, sitä enemmän ne korostuivat nuorten mielissä. Visiossa oli mukana myös tulevaisuuden asioita kuten droneja, avaruushissiä ja biohakkerointia.”
Bioaika tehdään yhdessä
Kiertue päättyi joulukuussa, mutta projekti jatkuu edelleen. Helmikuussa on luvassa seminaari, jossa kerrotaan tarkemmin kiertueella saatua tietoa ja lukuja. Lisäksi Oulussa sijaitsevaan Tiedekeskus Tietomaahan on luvassa Bioaika-näyttely kevätkaudeksi. Bioaika-rekka oli vuokrattua kalustoa, joten se jatkaa matkaansa jossain päin Suomea tälläkin hetkellä, tosin eri vaatteissa.
Heikki Hepoaho haluaa kiittää koko metsäsektoria hienosta, laajasta ja onnistuneesta kiertueesta.
”Yhteistyö on tärkeää, kun nuorille halutaan kertoa biotaloudesta ja sen mahdollisuuksista. Meidän täytyy huolehtia siitä, että saamme nuoria tekemään tästä alasta ja biotaloudesta totta. Se on työtä, jota pitää tehdä jatkuvasti. Bioaika tehdään yhdessä. Tästä jatketaan!”
MIKÄ BIOTALOUS?
- Kiertotalouden vihreä moottori Biotalous on globaalin talouskehityksen seuraava, jo käynnissä oleva suuri aalto.
- BIO kuvaa uusiutuvia, luonnosta peräisin olevia raaka-aineita.
- TALOUS tarkoittaa hyvinvointia, palveluita ja tuotantoa.
Bioaika-kiertue oli metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle, ja UPM oli yksi kiertueen yhteistyökumppaneista. Bioaika-kiertue on osa UPM:n Biofore Share and Care -ohjelmaa, joka kertoo sitoutumisestamme kestävän ja innovaatiovetoisen tulevaisuuden rakentamiseen. Jaamme osaamista ja voimavarojamme sellaisten asioiden puolesta, joista välitämme. Painopistealueet ovat Lukeminen & oppiminen, Paikallinen sitoutuminen, Vastuullinen veden käyttö ja Bioinnovaatioiden vauhdittaminen.
Saara Pakarinen
