Valtoahon Matti, terve!

5.9.2017
Matti Valtoaho

Metsänomistaja, metsäkoneurakoitsija, avainyrittäjä Matti Valtoaholla riittää kokemusta ja tarinaa metsistä useammalta vuosikymmeneltä. Katse on silti tulevaisuudessa.

Matti Valtoaho istuu keittiönpöydän äärellä kotonaan Toivilan tilalla Karstulassa ja esittelee ikkunasta avautuvia maisemia. Syntymäkoti näkyy metsän laidalla; siellä asuttiin vuokralla, kunnes Valtoahon isä osti nykyisen tilan vuonna 1961.

Metsäasioita hoidetaan tänäänkin, sillä UPM:n metsäasiakasvastaava Eero Laitinen on tullut käymään. Laitinen on tehnyt myös Valtoahon ensimmäiset urakointisopimukset, kun Metsäkoneet Valtoaho Ay perustettiin vuonna 2000.

Metsäkoneurakointi on vuosien varrella laajentunut. Kun aliyrittäjät lasketaan mukaan, Valtoahon urakoissa on parhaimmillaan kiinni noin 30 henkeä. ”Matti on ennakkoluulottomasti työllistänyt ja kouluttanut paikkakunnan nuoria”, Laitinen kiittää.

Oma perhe on vahvasti mukana: talossa on kuusi poikaa ja yksi tytär. ”Nuoriso on lähtenyt mukaan hommiin. Mielenkiintoa näyttää olevan sekä konepuoleen että metsänomistukseen”, Valtoaho toteaa tyytyväisenä.

Ryteiköstä tulee tili

Valtoahojen metsien hankintaa on aiempina vuosina ohjannut ennen kaikkea työ. Kun on omaa työvoimaa, koneita ja työhaluja, on ollut kannattavaa hankkia paljon ahkerointia vaativaa nuorta kasvatusmetsää – ryteikköä, kuten Valtoaho luonnehtii hankintojaan.
”Sellaisesta metsästä tulee tili työn kautta”, Valtoaho tiivistää.

Tilan nuorempi sukupolvi saattaa hyvinkin lähteä laajentamaan metsäomistusta ja tekee omat ratkaisunsa tilanteen mukaan. ”Kauppa kuitenkin käy ja puu liikkuu, joten se on meidän urakointien kannalta hyvä. Siitä on syytä kiittää isäntiä ja emäntiä”, Valtoaho sanoo.

FSC® kaupan takeena

Valtoahojen metsille tehtiin syksyllä FSC-sertifiointi ja ne liitettiin UPM:n ryhmäsertifikaattiin. Urakointipuolelta FSC on Valtoaholle tuttu jo vuosien takaa, koska sertifioiduissa metsissä yrittäjän täytyy osata toimia vaatimusten mukaan. Metsänomistajana Valtoahon FSC-kokemus on alkanut vasta karttua. Sertifiointiin ohjasi taloudellinen ajattelu: etenkin kansainväliset markkinat edellyttävät raaka-aineelta sertifiointia.

”Olihan siinä euron kuva silmässä. Jos hakkaan puun täällä, toivon että se menee kaupaksi ja lähtee siitä sitten johonkin kauas. Eikä se Suomen taloudenkaan kannalta riitä, että teemme täällä keskenämme kauppaa, kyllä ulkoo pitää saada lisää tuloa”, Valtoaho pohtii.

Etukäteen sertifioinnissa mietitytti se, säilyykö käskyvalta omaan metsään. Valtoahojen metsissä on esimerkiksi jokia, järviä ja lampia, ja omistajilla selvä näkemys siitä, millaisina he haluaisivat ne nähdä. Mitä jos sertifioinnin vaatimukset olisivatkin ristiriidassa omien ajatusten kanssa?

”Tämän takia ennen sopimuksen tekemistä käydään aina kaikki tarkkaan läpi, ettei tulisi yllätyksiä. Ja nythän me uusitaan sulle metsäsuunnitelma FSC:n takia. Juuri tässä yksi asiakas yllättyi, miten vähän se lopulta vaikuttaa metsänkäsittelyyn”, Laitinen huomauttaa.

Metsänhoidon ohjaus ja asiantuntemus ovatkin Valtoahon mukaan tarpeellista palvelua UPM:ltä. Toinen pitkän asiakkuuden perusta on ollut varmuus siitä, että puu menee kaupaksi. Ryteikköjen ostajalle ja hoitajalle se on erityisen tärkeää.

”Sieltä on pitänyt määrätty tavara hakea pois määrättyihin aikoihin. Mitä tarkemmin hoidat, raivaat ja harvennat, sitä varmemmin saat päätehakkuuta”, Valtoaho sanoo.

Eläkekassa metsässä

Matti Valtoaho on ollut metsänomistaja noin 40 vuotta ja melkein puolet tästä ajasta myös koneurakoitsija. Kun ammatikseen hoitaa ja hakkaa, vieraittenkin metsät käyvät tutuiksi.
”Ne on melkein kuin omia mehtiä osa tuosta läheltä, kun on jollain tilalla käynyt joka syksy vuosien ajan”, Valtoaho kuvaa.

Moni asia on muuttunut vuosikymmenten aikana. Työ on nykyään aikatauluiltaan tiiviimpää. Puun pitää liikkua, joten työn sen ympärillä tulee tapahtua joutuisasti ja aikataulut elävät tilanteen mukaan. Kun koneet saapuvat kuviolle, työ etenee nopeasti.

Valtoaho muistelee takavuosien mehtämiesrauhaa – sitä miten saattoi ottaa työkalut matkaan, lähteä töihin ja olla koko lailla yksin ja omillaan koko työrupeaman ajan. Nykyään meno on enemmän sitä, mitä Valtoaho kuvaa kaupunkilaisten kiireeksi. Mutta yksi asia pysyy: metsä.

”Kun olen melkein 40 vuotta tätä aluetta hoitanut, mulla on paras eläkekassa metässä. Kaikki eurot, mitä olen sinne lykännyt, ovat koko lailla tallessa ja vielä kasvaneetkin”, Valtoaho naurahtaa.

Lue lisää:

Tutustu UPM Metsän palveluihinMetsätyö on muutakin kuin puunkaatoa

FSC®-metsän leimikko vaatii tarkkaa silmää maastossa

Päivi Stenroos

Lähetä kommentti

Kommentoi ilman LinkedIn®-tiliä »
Comments left without LinkedIn® sign-in must be approved before they are shown to others.