Oppisopimuksella voimalaitoksen käyttäjäksi

8.8.2017

UPM:n Tervasaaren, Jokilaakson ja Rauman paperitehtailla alkaa lokakuussa yhteinen oppisopimuskoulutusohjelma. Koulutettavat voivat suorittaa voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinnon. Haku on avoinna 29.8. asti.

Jämsän Jokilaakson tehtailla ja Raumalla oppisopimuskoulutusta on toteutettu aiemminkin, mutta Tervasaaren tehdas Valkeakoskella on mukana ohjelmassa ensimmäistä kertaa. Voimalaitoksen käyttäjät tekevät vuorotyötä, ja tehtäviin kuuluu voimalaitoksen prosessien operointi ja hallinta. Tehtävät vaihtelevat paikallisesti tehtaiden toiminnan mukaan.

Koulutukseen hakevilla tulee olla peruskoulun jälkeen suoritettuna ammatillinen peruskoulutus esimerkiksi sähkö-, automaatio-, prosessi- tai konepuolelta sekä vähintään B-luokan ajokortti. Oppisopimuksen pituus on noin kaksi vuotta. Koulutuksen kokonaiskestoon vaikuttaa opiskelijan osaaminen, työkokemus ja ammatillinen tausta.

Työssäoppiminen on palkallista ja lähiopetusjaksot oppisopimuspäivärahan alaisia. Koulutusohjelman yhteistyökumppanina toimii ammattienedistämislaitossäätiö AEL.

Energiaa vaihtelevista tehtävistä

UPM Tervasaaren tehtaan yhteydessä toimiva voimalaitos tuottaa sähköä ja höyryä tehtaalle sekä Valkeakosken kaukolämpöverkkoon. Tervasaarella operaattorina työskentelevä Jukka-Pekka Uschanoff aloitti UPM:llä sellunvalmistajana 1997. Kun sellunvalmistus Valkeakoskella loppui 2008, Jukka-Pekka siirtyi tehtaan energiaosastolle. Pari vuotta sitten käytännön työ sai tukea teoriasta, kun hän suoritti AEL:ssä voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinnon monimuoto-opiskeluna.

Tervasaaren voimalaitoksella työskennellään 12 tunnin vuorojärjestelmässä. Samassa vuorossa on kerrallaan kolme työntekijää: yksi voimalaitoksen tuotantoa päätteiltä seuraava valvomonhoitaja, kenttämies, joka tarkistaa alueen höyrylinjat ja muut prosessit, sekä kolmas, joka ajaa pyöräkuormaajalla kiinteää polttoainetta kattilaan. Jukka-Pekka kertoo, että vuorolaiset vaihtavat tehtäviä kesken vuoron.

”Meidän vuorollamme on tehty niin, että kuuden tunnin välein vaihdetaan hommia. Päivät sujuvat nopeasti, kun työssä on vaihtelua”, Jukka-Pekka sanoo. 12 tunnin vuoron voi jakaa minimissään neljän tunnin osiin ja tehdä vaikka kaikkia kolmea tehtävää päivän aikana.

”Tykkään siitä, että päivän aikana toiminta-alue on laaja. Koko päivää ei tarvitse istua valvomossa päätteen ääressä, vaan välillä voi kiertää tehdasalueella tarkistamassa höyrylinjoja tai ajaa polttoainetta kattilaan.”

Käytännön kokemuksesta oppii parhaiten

Tyypillinen työpäivä on sellainen, jossa kattilat käyvät normaalisti, ja höyryä ja sähköä tuotetaan ilman ongelmia. Parin vuoden välein tapahtuvissa laitteiden ylös- tai alasajossa ynnä muissa harvemmin toteutuvissa tehtävissä dokumentoidut työohjeet sekä vanhempien työntekijöiden osaaminen ovat arvokkaana apuna. ”Parhaiten oppii työtä tekemällä, ja aina oppii uutta. Kaikkea ei voi kuitenkaan aina muistaa, joten hyvät toimintaohjeet erikoistilanteissa ovat tärkeitä”, Jukka-Pekka toteaa.

Ammattitutkinnon myötä saatu teoriaopetus kehitti ja syvensi osaamista tuttuun ammattiin. ”Opinnot oli jaettu moneen eri osa-alueeseen: kattilanajoon, turbiininhoitoon, vesilaitoksen hoitoon ynnä muihin. Näyttötutkintoa varten myös tulityö-, ensiapu- ja työturvallisuuskorttien piti olla kunnossa”, Jukka-Pekka kertoo omasta koulutuksestaan.

Voimalaitoksen käyttäjät työskentelevät vaihtelevissa olosuhteissa, joten turvallisuusvaatimukset ja suojavarusteet ovat sen mukaiset. Esimerkiksi kiinteän polttoaineen kattilan pohjaa rassatessa pitää varoa kuumaa hiekkaa ja olla tarkkana, vaikka suojavarusteet ovatkin kunnossa. Kenttäkierroksilla radiopuhelin takaa nopean yhteydenpidon sähkökatkosten tai muiden häiriöiden varalta. ”Ja taskulamppu, se on voimalaitostyöntekijän tärkeä turvavaruste”, Jukka-Pekka lisää ja hymyilee.

Välillä saattaa käydä niinkin, että höyryn tuotannossa on häiriöitä. Poikkeustilanteessa pitää reagoida nopeasti, mutta ei saa hätääntyä.

”Tässä työssä on etu, jos on luonteeltaan harkitseva ja rauhallinen. Ei kannata säntäillä eikä sinkoilla, vaan ensin pitää miettiä mahdollisia seurauksia ja miten kannattaa edetä. Sekin tieto, miten ja mihin milloinkin täytyy reagoida, tulee lopulta parhaiten kokemuksen kautta.”

Mikä on Jukka-Pekalle mieluisin tehtävä Tervasaarella? ”Kaikki tehtävät ovat kivoja, mutta yksistään ne voisivat käydä tylsiksi. Parasta on nimenomaan työn monipuolisuus ja vaihtelevuus. Meillä on myös tiivis pieni porukka ja hyvä yhteishenki, viihdyn täällä hyvin”, Jukka-Pekka Uschanoff tiivistää.

Kiinnostuitko voimalaitoksen käyttäjän oppisopimusohjelmasta? Lue lisää ja täytä hakemus

Lue lisää:

Oppisopimuksen kautta vakituiseen työhön

Kaukaan sahalla katsotaan tiiviisti tulevaisuuteen myös rekrytoinneissa

Rauman jättiläinen

Petra Niemi

Lähetä kommentti

Kommentoi ilman LinkedIn®-tiliä »
Comments left without LinkedIn® sign-in must be approved before they are shown to others.