Biotalouden ympärille on kehittynyt nopeasti teollisuuden toimialojen rajat ylittävä klusteri, joka yhdistää metsä- ja kemianteollisuuteen sekä energiantuotantoon liittyvää osaamista. Myös elintarvike- ja terveyssektorin kehityksessä bioteknologioilla on merkittävä rooli. Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Petri Peltonen arvioi, että biotalouden uusien tuotteiden kehittämiseen liittyvä osaaminen on Suomessa kansainvälistä kärkeä.
”Biotalous, energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvät puhtaat teknologiat sekä digitalisaatio ovat alueita, joissa uusille ratkaisuille on kasvavaa maailmanlaajuista kysyntää pitkällä aikavälillä. Vahvan osaamisen ja kestävän kotimaisen raaka-ainepohjanansiosta voimme kansantaloutena hyötyä biotalouden tulevasta kasvusta”, arvioi Peltonen.
Tuoteportfoliot laajenevat
Biotalouden kilpailukyvyn kasvattamiseksi Suomessa kannustetaan innovatiiviseen, toimialojen rajat ylittävään yhteistyöhön. Uudet tuotteet pohjautuvat pitkälti metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen, mutta myös kemianteollisuuden rooli korostuu biopohjaisten raaka-aineiden käytön kasvaessa.
”Toimialat täydentävät toisiaan ja yritysten tuoteportfoliot kehittyvät entistä monipuolisimmiksi. Samalla meidän on omaksuttava ja hyväksyttävä uusia toimintatapoja, jotta yhteistyöstä ja eri alojen osaamista saadaan paras mahdollinen hyöty irti”, hän huomauttaa.
Kasvusta kertoo, että maahan suunnitellaan ja rakennetaan biotuote- ja sellutehdasinvestointeja noin 3,5 miljardin euron arvosta lähivuosina. Toimialan nousu kuitenkin edellyttää, että biomassaa on saatavilla riittävästi uusien investointien tarpeisiin. Hallituksen tavoitteena on lisätä puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa.
”Tätä varten hallitus valmistelee esimerkiksi verolainsäädännön muutoksia, jotka nostavat metsätilan keskikokoa ja vauhdittavat metsätilojen sukupolven vaihdoksia. Samalla metsänomistajia kannustetaan metsätalouden yrittäjämäiseen harjoittamiseen”, Peltonen lisää.
Kasvua kärkihankkeista
Suomen biotalouden tuotos on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut yli 10miljardia euroa. Hallitus pyrkii vauhdittamaan kasvua ja työllisyyttä panostamalla seuraavan kolmen vuoden aikana 1,6 miljardia euroa kärkihankkeisiin. Biotalouteen suunnatun rahoituksen osuus kärkihankkeista on noin 300 miljoonaa euroa.
”Hankkeiden avulla haemme entistä vahvempaa yhteistoimintaa valtion eri hallinnonalojen sekä yritysten, elinkeinoelämän ja akateemisenmaailman kanssa. Samalla pyrimme poistamaan lainsäädäntöön tai lupaprosesseihin liittyviä esteitä, jotka ovat olleet kehityksen pullonkauloina aiemmin”, Peltonen kertoo.
Julkinen rahoitus kehitystyön tukena
Julkisen rahoituksen tehtävänä on nopeuttaa tuotteiden kehitystyötä ja kaupallistamista. ”On tärkeää, että yritykset ja toimialat uskovat tulevaisuuteen ja osoittavat halukkuutensa investoida tutkimukseen ja uuden luomiseen. Valtio tukee tätä talouskasvua, vientiä ja uusien työpaikkojen syntyä edistävää riskinottoa omalla panoksellaan.” Prosessissa VTT:llä ja Tekesillä on tärkeä rooli. Tekesin rahoituksen ja lainojen avulla tehdään tutkimustyötä, jossa yhdistyvät kaupalliset mahdollisuudet mutta samalla myös yhteiskuntaa laajemmin hyödyntävät innovaatiot.
Peltonen nostaa myös esille julkisten hankintojen uudistuvan lainsäädännönmerkityksen innovaatioiden edistäjänä. ”Julkisten hankintojen arvo on noin 20-30miljardia vuosittain. Jos tästä summasta saadaan suunnattua prosentti eli noin 200 – 300 miljoonaa euroa uusia kokeiluja vauhdittaviin hankintoihin, se myös toimii uusien biopohjaisten ratkaisuiden kysyntää lisäävänä tekijänä.”
Peltonen uskoo, että hallituksen kärkihankkeet vievät biotalouden kehitystä aiempaa määrätietoisemmin eteenpäin. ”Samalla on muistettava, että myös muut maat kehittävät biosektoreitaan voimakkaasti. Säilyttääksemme etumatkamme meidän on huolehdittava toimintaympäristömme kilpailukyvystä investointien ja työllisyyden muodossa sekä kannustettava yrityksiä ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uuden kehittämiseen.
Vesa Puoskari
