Raportin laatiminen on ollut erittäin haastava ja mielenkiintoinen tehtävä, sillä lainsäädäntö vaikuttaa merkittävästi niin eri teollisuuden sektoreihin kuin eurooppalaiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, kertoo Torvalds. Euroopan unionin tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus polttoaineen kulutuksesta kuljetusalalla on 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kokonaisenergian kulutuksesta uusiutuvien energialähteiden osuus tulisi olla 20 prosenttia.
– Jotta ilmastotavoitteiden toteuttaminen olisi mahdollista, tarvitsemme ehdottomasti toisen ja kolmannen sukupolven uusiutuvia polttoaineita. Eurooppalaisilla yrityksillä on biopolttoainemarkkinoilla merkittävää potentiaalia, mutta tarvitsemme myös selkeät poliittiset suuntaviivat, Torvalds painottaa.
Raaka-aineiksi jätteet
Eurooppalaisen lainsäädännön tarkoituksena on vähentää ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden käyttöä, koska niiden raaka-aineet – kuten maissi ja sokeriruoko – soveltuvat myös elintarviketuotantoon.
– Tavoitteena on ennen kaikkea turvata toisen sukupolven biopolttoaineisiin tehtävät investoinnit ja kehitystyö. Tekniikka ja innovaatiot ovat kehittyneet tällä sektorilla viime vuosina huimasti, huomauttaa Torvalds.
Toisen sukupolven biopolttoaineissa käytetään muun muassa hakkuutähteitä, jätteitä sekä ruuaksi kelpaamattomia raaka-aineita. Lainsäädännön vaikutukset koskevat merkittävästi myös Suomea ja muita Pohjoismaita, sillä niiden puu- ja biomassaresurssit ovat tärkeitä raaka-aineita edistyneiden biopolttoaineiden markkinoilla.
– Biopolttoaineiden raaka-aineisiin liittyvät kestävyyskriteerit ja hierarkia ovat nyt lainsäädäntöehdotuksessa sellaisessa muodossa, että energiantuotannossa paikalliset olosuhteet ja raaka-aineet on otettava huomioon. Tämä on merkittävä tekijä esimerkiksi pohjoismaisille biopolttoaineiden tuottajille, jotka käyttävät puuta raaka-aineena.
EU:n lakiesitys asettaa muun muassa rajoituksia, kuinka suuren osan ilmastotavoitteistaan jäsenmaat saavat täyttää biopolttoaineilla, joiden valmistus perustuu viljelykasveihin. Lakiesitys luo lisäksi sitovat välitavoitteet edistyneiden biopolttoaineiden kulutukseen. Komission antaman direktiivin muutosehdotus on ollut käsittelyssä EU:n instituutioissa vuodesta 2012 lähtien. Lakiehdotus on edennyt vaiheeseen, jossa sen sisällöstä on määrä päättää lopullisesti Euroopan parlamentin, ministerineuvoston ja komission välisissä neuvotteluissa kevään aikana.
– Useat jäsenmaat haluavat säilyttää ensimmäisen sukupolven biopolttoainetuotantoaan, mikä puolestaan hidastaisi toisen sukupolven biopolttoaineiden kehitystyötä. Saavutettu lainsäädännöllinen ratkaisu antaa teollisuudelle vahvan viestin, jotta se voi jatkaa investointejaan toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämiseksi, Torvalds päättää.
